Maatilan ympäristökäsikirjaan on koottu tietoa erilaisista maataloutta koskevista ympäristöteemoista sekä ehdotuksia käytännön toimista, joita tiloilla voi toteuttaa. Käsikirja on tarkoitettu viljelijöiden, alan neuvojien ja muiden maatalouden ympäristöasioista kiinnostuneiden käyttöön. Lisätietoja:
Perinnebiotoopit ovat lajirikkaudessaan vertaansa vailla. Ne ovat syntyneet pitkään jatkuneen laidunnuksen ja niiton seurauksena. Kun rehua ruvettiin viljelemään pelloilla, alkoi maisema ja siinä viihtynyt lajisto muuttua. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_8_Laidunnus.pdf
Suomalaisten peltojen ojituksesta on huolehdittava. Viljelijät hallitsevat peltojensa vesitaloutta. Se on järkevää, tuottoisaa ja ympäristöystävällistä. Ojitus kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Vaikka vesiongelma on globaali, tehdään ratkaisut paikallisesti. Veden hallinta on viljelyn
Hyvässä maassa perusasiat ovat kunnossa. Niihin viljelijä voi vaikuttaa. Ensinnäkin ojituksen on toimittava, maan happamuuden oltava suotuisa ja ravinteiden tasapainossa. Maan kasvukunto, ja siitä huolehtiminen, on viljelijän osaamisesta ja tekemisen
Luonnon eläimet, kasvit ja mikrobit toimivat monimuotoisena kokonaisuutena, missä myös viljellään ja tuotetaan ruokaa. Maatalous on avainasemassa, kun monimuotoisuudesta pidetään huolta. Järkevästi toimiva maatila tuottaa lisää hyvinvointia ihmisille, kasveille, ötököille,
Kierrätysmaatalouden tavoite on tehostaa kierrätystä maatilan sisällä, mutta myös tilojen välillä. Ravinteet siirtyvät lannasta tai lannoitteesta peltoon, sieltä kasviin ja pellolla kasvatetun rehun kautta takaisin eläintilalle. Tilojen yhteistyö tiivistäisi kierrätystä.
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8D3EC85A-D1F7-4798-B18E-0CEA7DA71C40%7D/72883
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BB6ADDEB5-5261-46CB-A195-703510A3B714%7D/72886
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B0A8D41D3-FD84-4A0F-8F14-77FD23E05FF6%7D/72885
Havaintokokeessa selvitettiin englannin raiheinän soveltuvuutta kevätviljan aluskasviksi. Raiheinä kylvettiin aluskasviksi suojaamaan pellon pintaa syksyn sateilta, keräämään liukoisia typpeä maasta sadonkorjuun jälkeen ja lisäämään orgaanista ainesta maahan. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B4DA29C4E-8361-4E48-92A6-AA6FD6F2F332%7D/72889
