Puutarhatuotanto avomaalla on hyvin intensiivinen maankäytön muoto. Suurin osa puutarhakasvien ravinnetarpeesta täytetään väkilannoitteilla. Lannoituksen suunnittelu pohjautuu osittain tutkimustuloksiin, osittain vuosien mittaan kertyneeseen kokemustietoon. Suunnittelun perustana on maasta tehty viljavuustutkimus. Avomaan
Salaojitusesitteessä kerrotaan lyhyesti salaojituksen totuetukseen liittyviä tukimahdollisuuksia ja toimimattoman salaojituksen mahdollisia syitä ja ratkaisukeinoja. Lisätietoja:
Raportti syntyi hallinnon, tutkimuksen ja käytännön toimijoiden yhteisestä tarpeesta selvittää nykytietämys pellon kuivatusjärjestelmiin liitettävistä toimenpiteistä, menetelmistä ja tekniikoista, joilla maatalouden valumavesiä voitaisiin hallita kestävästi. Tässä kontekstissa haluttiin erityisesti kiinnittää huomio
TOSKA-tutkimushanketta edeltäneissä PVO- ja PVO2-hankkeissa (2006–2013) tutkittiin eri salaojitusmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin, satoon ja maan rakenteeseen. Koekenttien vesitasetta ja eroosiota tutkittiin Aalto-yliopistossa kehitetyllä FLUSH-mallilla. Hankkeiden tulokset on esitetty loppuraporteissa (Vakkilainen ym.
Tässä raportissa esitellään keskimääräiset hevosenlannan käsittelyn toimet suomalaisilla talleilla koko lannankäsittelyketjussa eläinsuojasta lannan hyödyntämiseen. Tieto perustuu vuoden 2014 keväällä talleille tehdyn lannankäsittelykyselyn vastauksiin. Kysely toteutettiin vanhan Nitraattiasetuksen (931/2000)) vähimmäislantalatilavuuksien päivittämisen
Hyötyä taseista -hankkeessa tuotettiin typen peltotaseiden jakaumat Suomen yleisimmille viljelykasveille yhdistämällä kaikki saatavilla oleva ja systemaattisesti kerätty ravinnetasetieto peltoviljelystä. Jakaumien perusteella viljelykasvit luokiteltiin neljään eri ryhmään: (I) säilörehunurmi, (II) kaura,
Eroosio on merkittävä maatalouden fosforikuormituksen aiheuttaja, ja peltojen eroosioriskin kehittyminen on yksi maatalouden kansainvälisistä ympäristöindikaattoreista. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden suuntaamiseksi peltojen eroosioriskin arviointi on tärkeää ja peltolohkot, ja jopa niiden osat, on
Maan kasvukunto (soil health) on uudenlainen tapa tarkastella maaperän toimintaa ja viljelyn vaikutuksia. Kasvukunnon määrittämiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä, mutta miten ne vastaavat viljelijöiden kokemuksiin hyvä- ja heikkokasvuisista lohkoista? Tämän
Eloisa peltomaa on kuohkea ja keveä, ja se vilisee eloperäistä ainesta hajottavia ja kasveille ravinteita vapauttavia pieneliöitä. Hyvärakenteisen pellon runsaslukuiset, pyöreät muruset pidättävät hyvin vettä, ja sen huokoinen rakenne mahdollistaa
