Peltolohkojen kasvukuntoa voi analysoida erilaisilla ilmakuvilla. Väärävärikuva mittaa vihreän ja punaisen valon lisäksi lähi-infrapunasäteilyä, jota tavallinen värikuva ei rekisteröi. Lähi-infrapunasäteilyn määrä kertoo muun muassa pellolla olevasta lehtivihreän määrästä paremmin kuin
Tiedostoon on yhdistetty tuloksia kuudesta härkäpavun aluskasveja koskevasta havaintokokeesta. Havaintokokeet toteutettiin Lapinjärvellä ja Espoossa vuosina 2010-2012. Julkaisija Uudenmaan ELY-keskuksen Ravinnehuuhtoumien hallinta -hanke (2010 2011 ja 2012, 22 sivua) Lisätietoja: https://www.vilkkuhanke.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/08/Harkapavun-aluskasvikokeet-2010_2012.pdf
Havaintokokeessa seurattiin biohiilen (puuhiili) levitystä ja sen vaikutusta rypsin satoon ja ravinteiden huuhtoutumiseen. Kokeessa levitetään ja muokataan biohiiltä maahan noin 10 tn hehtaarille. Biohiilen odotetaan parantavan muun muassa maan vesitaloutta,
Tiedostoon on yhdistetty tuloksia samalla peltolohkolla Vihdissä vuosina 2010, 2011 ja 2012 tehdyistä aluskasvikokeista. Kokeissa testattiin italianraiheinää ja valkoapila-italianraiheinäseosta kevätvehnän aluskasvina sekä italian- ja italianraiheinää ohran aluskasvilla. Lisätietoja: https://www.vilkkuhanke.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/09/Aluskasvikokeet-samalla-peltolohkolla-Vihdissa-2010_2012.pdf
Tiedostoon on yhdistetty tuloksia rapsin aluskasveja koskevista havaintokokeista. Havaintokokeet toteutettiin Vantaalla 2010 (italianraiheinällä ja valkoapilalla) ja Raaseporissa 2012 (italianraiheinällä). Lisätietoja: https://www.vilkkuhanke.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/09/Rapsin-aluskasvikokeet-2010_2012.pdf
Tiedostoon on yhdistety tuloksia neljästä kevätvehnän aluskasveja koskevasta havaintokokeesta. Havaintokokeet toteutettiin Myrskylässä, Mäntsälässä, Porvoossa ja Mustiossa vuosina 2010 ja 2012. Aluskasvit olivat valkoapila, italianraiheinä, valkoapila-italianraiheinäseos ja englanninraiheinä. Lisätietoja: https://www.vilkkuhanke.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/09/Kevatvehnan-aluskasvikokeet-2010_2012.pdf
Havaintokokeessa seurattiin kevätviljan aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen. Aluskasviksi kylvettiin 1-vuotinen aluskasviseos (italian raiheinä ja persianapila). Lisätiedot: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B77DCF830-FA2B-4F75-B3A2-C42AC4F44039%7D/72868
Ravinnetase on laskentamenetelmä, jonka avulla seurataan maatalouden ravinnevirtoja. Ravinnetaseita on useita erilaisia kuten peltotase, porttitase, karjantase ja lantatase. Ravinnetaseiden tulokset vaihtelevat eri vuosina mm. viljelykasvin, lannoitustason, satotason ja sääolojen vaikutuksesta.
Karjanlanta on arvokasta lannoitetta, jonka sisältämät ravinteet tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi viljelykasvien ravinteina. Kotieläimet ovat jakaantuneet epätasaisesti sekä valtakunnallisesti, alueellisesti että paikallisesti. Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan on syntynyt erityisesti sika-
Kasvuolosuhteet vaihtelevat tavallisesti hyvinkin paljon peltolohkoittain, ja samalla tavoin myös sadoissa voi olla suurta lohkokohtaista vaihtelua. Satotason lohkokohtainen määrittäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvä käytäntö kaikilla tiloilla. Tiedon avulla olisi
