UusiRaHa-hankkeen tavoitteena oli edistää hyvin virinnyttä kiinnostusta kerääjäkasvien käyttöön kolmiportaisella tiedonsaantimallilla. Kenttäkokeella, tilakokeilla ja käytännön kokeiluilla luotiin suora yhteys viljelijöihin tiedon ja kokemusten jakamiseksi kerääjäkasvien viljelymenetelmien soveltuvuudesta Uudenmaan tiloille. Kerääjäkasvien
Maan tiivistyminen heikentää satotasoa, kasvien kasvua ja maaperän vesitaloutta. Viljelyn yksipuolistuminen ja koneiden painon kasvaminen on lisännyt tiivistymisriskejä merkittävästi viime vuosikymmeninä. Toisaalta puuttumalla samoihin tekijöihin (viljelykiertoon, ajoitukseen ja koneiden painoon),
Viljelykierrolla ylläpidetään maan kasvukuntoa ja pyritään minimoimaan kasvintuhoojien aiheuttamat vaikutukset satoon. Viherlannoitus on luomuvihannestiloilla yleisesti käytetty menetelmä pellon kasvukunnon ja ravinteiden lisäämiseksi, ja sitä voi suositella myös tavanomaiseen vihannesviljelykiertoon. Viljelymaan
Julkaisussa käsitellään kerääjäkasvien toimivuutta typen huuhtoutumisen vähentäjänä ja soveltuvuutta käytännön viljelyyn. Ensimmäisessä osassa käsitellään kerääjäkasvien mahdollisuuksia vähentää typen huuhtoutumista tieteelliseltä tutkimuspohjalta ja toisessa osassa paneudutaan viljelijöiden tilakohtaisiin kerääjäkasvikokemuksiin. Tutkimusten ja
Oppaassa käsitellään viljelykierrolla saatavia hyötyjä. Viljelykierrolla on suotuisa vaikutus maan rakenteeseen ja se vähentää kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten määrää kasvustoissa. Tarkastelussa kevätöljykasvit, syysviljat, kevätvehnä ja peruna ovat parhaita esikasveja muille
Kokeessa kokeillaan erilaisia sokerijuurikkaan viljelyyn sopivia viljelykiertoja vertaamalla monivuotisen apilanurmen sekä saneerauskasvien vaikutusta an-keroiseen, juurikkaan satoon ja laatuun sekä lannoitustarpeeseen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BDA215A2E-D59D-4DBC-9E8A-6DCADAD6A605%7D/99601
Havaintokokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen esikasviarvoa syysrukiille. Vuonna 2009 perustettu viherlannoitusnurmi lopetettiin syksyllä 2010 ja lohkolle kylvettiin syysruis. Kasvukaudella 2011 lohkolla kokeiltiin eri lannoitustasoja. Kokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen
