Kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja voidaan viljellä lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa energiakasveina, teollisuuden raaka-aineena, eläinten rehuna, ihmisravintona ja lääkekasveina. BSAG:n julkaisema, suunnittelija Veera Naukkarisen kirjoittama Kosteikkoviljelyn kasviopas esittelee 12 potentiaalista
Kosteikon toiminta perustuu veden viipymän pidentymiseen matkalla vesistöön. Kosteikossa luonnolliset ilmiöt puhdistavat vettä. Kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle (fysikaalinen ilmiö), ja liuenneet aineet pidättyvät sedimenttiin (kemiallinen ilmiö) tai kosteikon kasvit ja
Kosteikot ovat erittäin tärkeitä niin luonnolle kuin ihmisille. Matalat elämää kuhisevat kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden huippupaikkoja. Ne tarjoavat elinympäristön muun muassa vesilinnuille. Kosteikot toimivat myös luonnon omina vedensuodattimina pysäyttäen kiintoainetta
Kosteikkojen rakentaminen on yksi keino vähentää maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin ja lisätä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Varsinais-Suomessa, Salon Suomusjärvellä toteutettu Kruusilan kosteikkohanke on hyvä esimerkki maanomistajien, viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöstä yhteisen
Luonnon eläimet, kasvit ja mikrobit toimivat monimuotoisena kokonaisuutena, missä myös viljellään ja tuotetaan ruokaa. Maatalous on avainasemassa, kun monimuotoisuudesta pidetään huolta. Järkevästi toimiva maatila tuottaa lisää hyvinvointia ihmisille, kasveille, ötököille,
Maatalouden vesiensuojelua edistetään monin tavoin. Ravinteita ja eroosioainesta sisältäviä valumavesiä pyritään puhdistamaan erilaisissa kosteikoissa. Tämä opas on kirjoitettu avuksi pienimuotoisten kosteikkojen perustamiseen. Oppaassa esitetään käytännönläheisesti kosteikon toteuttamisen eri vaiheet paikan
