Kasvulle haitallisten ylimääräisten vesien poisto on edellytys maan kasvukunnon kehittämiselle. Maan kuivatusta on tutkittu ja sovellettu käytäntöön Suomessa jo vuosisadan ajan. Siitä huolimatta useilla peltolohkoilla on kuivatusongelmia, mitkä ilmenevät veden
Reunaojien tarkoituksena on estää pellon ulkopuolisten vesien pääsy pellolle. Kaksi tärkeintä reunaojaa ovat laskuoja, joka johtaa pellon salaojien vedet pois pellolta ja niskaoja, joka katkaisee ulkopuolisen valuma-alueen veden tulon peltoon.
Viljelijät ovat tottuneet seuraamaan pellon kuivatusta peltotöiden yhteydessä. Jos jossain on vesi pinnassa, tai salaojasta ei tule vettä, ojitus on rikki. Samoja tunnusmerkkejä (veden pinnan korkeus, ojasta tuleva vesimäärä) voi
Peltojen kasvukunto on tärkeä asia kannattavuuden kannalta. Näin on myös isolla Riuttaskorven luomumaidontuotantoon keskittyneellä tilalla Loimaalla. Tuotannon pitää olla tehokasta. Luomuviljelyssä maan kasvukunnon heikkoudet näkyvät usein satotasojen laskuna ja rikkaruohojen
Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää veden ja aineiden kulkeutumisreittejä ja kuormitusta peltolohkon mittakaavassa ja etenkin sitä, miten valunta ja valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ja -huuhtoumat muuttuivat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa salaojituksen vaikutuksista kasvintuotannon, maan kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelua varten siten, että turvataan mahdollisimman hyvä satotaso ja sadon laatu ja minimoidaan vesistökuormitus. Tavoitteena oli selvittää salaojituksen
Salaojitusesitteessä kerrotaan lyhyesti salaojituksen totuetukseen liittyviä tukimahdollisuuksia ja toimimattoman salaojituksen mahdollisia syitä ja ratkaisukeinoja. Lisätietoja:
Raportti syntyi hallinnon, tutkimuksen ja käytännön toimijoiden yhteisestä tarpeesta selvittää nykytietämys pellon kuivatusjärjestelmiin liitettävistä toimenpiteistä, menetelmistä ja tekniikoista, joilla maatalouden valumavesiä voitaisiin hallita kestävästi. Tässä kontekstissa haluttiin erityisesti kiinnittää huomio
TOSKA-tutkimushanketta edeltäneissä PVO- ja PVO2-hankkeissa (2006–2013) tutkittiin eri salaojitusmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin, satoon ja maan rakenteeseen. Koekenttien vesitasetta ja eroosiota tutkittiin Aalto-yliopistossa kehitetyllä FLUSH-mallilla. Hankkeiden tulokset on esitetty loppuraporteissa (Vakkilainen ym.
Tehokkaan viljelyn edellytyksenä on hyvin toimiva kuivatus. Suuri osa Suomen peltojen salaojituksista on yli 40 vuotta vanhoja ja täydennys- ja uusintaojitustarve on monin paikoin huomattava. Salaojitus on pitkäaikainen investointi, joten
