Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää veden ja aineiden kulkeutumisreittejä ja kuormitusta peltolohkon mittakaavassa ja etenkin sitä, miten valunta ja valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ja -huuhtoumat muuttuivat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa salaojituksen vaikutuksista kasvintuotannon, maan kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelua varten siten, että turvataan mahdollisimman hyvä satotaso ja sadon laatu ja minimoidaan vesistökuormitus. Tavoitteena oli selvittää salaojituksen
Salaojitusesitteessä kerrotaan lyhyesti salaojituksen totuetukseen liittyviä tukimahdollisuuksia ja toimimattoman salaojituksen mahdollisia syitä ja ratkaisukeinoja. Lisätietoja:
Raportti syntyi hallinnon, tutkimuksen ja käytännön toimijoiden yhteisestä tarpeesta selvittää nykytietämys pellon kuivatusjärjestelmiin liitettävistä toimenpiteistä, menetelmistä ja tekniikoista, joilla maatalouden valumavesiä voitaisiin hallita kestävästi. Tässä kontekstissa haluttiin erityisesti kiinnittää huomio
TOSKA-tutkimushanketta edeltäneissä PVO- ja PVO2-hankkeissa (2006–2013) tutkittiin eri salaojitusmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin, satoon ja maan rakenteeseen. Koekenttien vesitasetta ja eroosiota tutkittiin Aalto-yliopistossa kehitetyllä FLUSH-mallilla. Hankkeiden tulokset on esitetty loppuraporteissa (Vakkilainen ym.
Kosteikon toiminta perustuu veden viipymän pidentymiseen matkalla vesistöön. Kosteikossa luonnolliset ilmiöt puhdistavat vettä. Kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle (fysikaalinen ilmiö), ja liuenneet aineet pidättyvät sedimenttiin (kemiallinen ilmiö) tai kosteikon kasvit ja
Tehokkaan viljelyn edellytyksenä on hyvin toimiva kuivatus. Suuri osa Suomen peltojen salaojituksista on yli 40 vuotta vanhoja ja täydennys- ja uusintaojitustarve on monin paikoin huomattava. Salaojitus on pitkäaikainen investointi, joten
Vuosina 2006-2014 toteutetussa tutkimushankkeessa Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) tutkittiin eri salaojitustekniikoiden, kuten ympärysaineen ja ojavälin, vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Tutkimuksessa perustettiin koekentät
Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) -hankkeissa tutkittiin salaojan ympärysaineen ja ojavälin vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Ensimmäisen vaiheen loppuraportti julkaistiin vuonna 2010. Toinen vaihe
Peltojen kuivatus on Suomessa lähes kaikkialla välttämätöntä, jotta viljely on ylipäätään mahdollista. Suuret sademäärät suhteessa haihduntaan syksyisin ja lumen sulaminen keväällä johtavat suuriin valumiin. Ilman kuivatusta tasainen maasto ja huonosti
