Suorakylvössä (no-till) maaperän ominaisuuksiin ei vaikuteta muokkauksella, jolloin maan rakenne asettuu luontaiseen tasapainotilaan. Maan soveltuvuus suorakylvöön riippuu siitä, kuinka tiiviiksi se asettuu muokkauksen loputtua. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/edellytykset-suorakylvolle-2019.pdf

Suomessa käytetty termi pellon tasaukselle on oikeastaan virheellinen, sillä oikeammin kyse on pellon kaltevuuden hallinnasta (land grading). Tavoitteena ei ole täysin tasainen pelto, vaan tilanne, jossa vesi ei keskity haitallisesti

Maan muokkauksella pyritään luomaan kasveille sopiva kasvualusta ja säätelemään maaperän toimintaa. Vaikutusta voidaan ajatella neljän osaalueen kautta: vesitalous, ilmatila, hajotus ja lajisto. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/muokkausjarjestelman-valinta-2019.pdf

Kyntöön liittyy yleisesti tunnistettuja haittoja. Suuri osa vetokoneen painosta on taka-akselin vakopyörällä, joka kulkee vaossa pohjamaan pinnassa, joten tiivistymisriski syvälle on suuri. Jos rengas luistaa, se hiertää pohjamaan huokosia umpeen.

Kasvien kasvua rajoittavien haitallisten tiivistymien poistamisessa syvä- ja voimakasjuuriset kasvit ovat ensisijaisia. Joskus tiivistymä voi kuitenkin olla niin voimakas, etteivät kasvien juuret pääse sen läpi. Tällöin tiivistymä on tarpeen rikkoa

Kaupallisten toimijoiden mikrobituotteet voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään käyttötarkoituksensa mukaan: kasvitautien torjuntaan, palkokasvien nystyröinnin edistämiseen sekä viljely-ympäristön yleisen mikrobimonimuotoisuuden tukemiseen tarkoitetut tuotteet. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/mikrobivalmisteet-maanviljelyssa-2019.pdf

Viherteho-hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten viherlannoituskasvusto lopetetaan, jotta huuhtoutumisriski on pieni ja satovaikutus kevätkylvöiseen kasviin hyvä. Kenttäkokeiden vuodet olivat erilaiset. Ns. normaaleissa sääoloissa maan nitraattitypen määrät olivat erittäin suuret, märissä

Maan tiivistyminen on yleinen viljelymaiden ongelma. Entistä raskaammat maatalouskoneet lisäävät maaperän kuormitusta. Kun maaperä tiivistyy, sen irtotiheys kasvaa ja huokosten määrä vähenee, mikä heikentää maan vedenpidätyskykyä, vedenläpäisykykyä sekä kaasunvaihtoa. Tiivistymisen

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä. Sitä voidaan mitata eri tavoin ja siinä voi olla erilaisia häiriöitä. Tässä raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. Tutkimuksen taustalla on kahdeksalla tilalla tehdyt

Peltomaan ominaisuuksien havainnointia ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arviointia varten on kehitetty Peltomaan laatutesti. Se on tarkoitettu viljelijän apuvälineeksi maan hoitoon. Testiin sisältyy omien viljelytoimien arviointi, pellolla tehtävä tutkimus ja aiemmin teetetty