Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää veden ja aineiden kulkeutumisreittejä ja kuormitusta peltolohkon mittakaavassa ja etenkin sitä, miten valunta ja valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ja -huuhtoumat muuttuivat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa salaojituksen vaikutuksista kasvintuotannon, maan kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelua varten siten, että turvataan mahdollisimman hyvä satotaso ja sadon laatu ja minimoidaan vesistökuormitus. Tavoitteena oli selvittää salaojituksen
TOSKA-tutkimushanketta edeltäneissä PVO- ja PVO2-hankkeissa (2006–2013) tutkittiin eri salaojitusmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin, satoon ja maan rakenteeseen. Koekenttien vesitasetta ja eroosiota tutkittiin Aalto-yliopistossa kehitetyllä FLUSH-mallilla. Hankkeiden tulokset on esitetty loppuraporteissa (Vakkilainen ym.
Kosteikon toiminta perustuu veden viipymän pidentymiseen matkalla vesistöön. Kosteikossa luonnolliset ilmiöt puhdistavat vettä. Kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle (fysikaalinen ilmiö), ja liuenneet aineet pidättyvät sedimenttiin (kemiallinen ilmiö) tai kosteikon kasvit ja
Metsäpuron ja pelto-ojan veden laatua seurattiin RaHa-hankkeessa automaattisin mittauksin. Luonnontilaisesta metsäpurosta (valuma-alue 137 ha) saatiin tietoa alueen luonnonhuuhtoumasta. Pelto-oja (valuma-alue 124 ha) puolestaan tarjosi esimerkin virtaavan veden laadusta Uudellemaalle tyypillisellä
Vuosina 2006-2014 toteutetussa tutkimushankkeessa Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) tutkittiin eri salaojitustekniikoiden, kuten ympärysaineen ja ojavälin, vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Tutkimuksessa perustettiin koekentät
Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) -hankkeissa tutkittiin salaojan ympärysaineen ja ojavälin vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Ensimmäisen vaiheen loppuraportti julkaistiin vuonna 2010. Toinen vaihe
Vesi kuljettaa mukanaan sateen ja virtaavan veden irrottamaa maa-ainesta sekä maaperästä liukenevia ravinteita. Siksi se mitä valuma-alueella tapahtuu, vaikuttaa aina myös vastaanottavan vesistön tilaan. Sateen voimakkuudesta ja pellon olosuhteista riippuen
Suomessa on lähes 200 000 yli viiden aarin kokoista järveä ja niihin laskevia ojia, puroja ja jokia. Jokainen haluaa asua, elää ja hankkia toimeentulonsa puhtaiden vesien äärellä. Vastuullinen kansalainen tietää,
Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee automaattista vedenlaadunseurantaa ja sen luomia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita maatalouden vesiensuojelussa. Toinen raportti käsittelee automaattimittareiden soveltuvuutta yksittäisen vesiensuojelutoimenpiteen, tässä tapauksessa laskeutusaltaan, vaikuttavuuden arviointiin. Julkaisun kolmas osa
