Kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja voidaan viljellä lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa energiakasveina, teollisuuden raaka-aineena, eläinten rehuna, ihmisravintona ja lääkekasveina. BSAG:n julkaisema, suunnittelija Veera Naukkarisen kirjoittama Kosteikkoviljelyn kasviopas esittelee 12 potentiaalista
Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa pureuduimme yhteen tunnistettuun pölyttäjäkantojen vähenemisen syyhyn: kemiallisiin kasvinsuojeluaineisiin. Hankkeemme tavoitteena oli tutkia lambda-syhalotriini –nimisen insektisidin (tuhohyönteisten torjuntaan käytetty kasvinsuojeluaine) jäämiä tarhamehiläisen keräämässä siitepölyssä ja läheisessä vesistössä. Ruiskutukset
Viimeisimmän (2014–2020) maaseudun kehittämisohjelman ympäristötavoitteiksi on määritelty vesistöjen tilan ja maaperän kasvukunnon paraneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehostuminen. Näitä tavoitteita pyritään edistämään paitsi maaseudun kehittämisohjelmaan
Kosteikot ovat erittäin tärkeitä niin luonnolle kuin ihmisille. Matalat elämää kuhisevat kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden huippupaikkoja. Ne tarjoavat elinympäristön muun muassa vesilinnuille. Kosteikot toimivat myös luonnon omina vedensuodattimina pysäyttäen kiintoainetta
Perinnebiotoopit ovat lajirikkaudessaan vertaansa vailla. Ne ovat syntyneet pitkään jatkuneen laidunnuksen ja niiton seurauksena. Kun rehua ruvettiin viljelemään pelloilla, alkoi maisema ja siinä viihtynyt lajisto muuttua. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_8_Laidunnus.pdf
Luonnon eläimet, kasvit ja mikrobit toimivat monimuotoisena kokonaisuutena, missä myös viljellään ja tuotetaan ruokaa. Maatalous on avainasemassa, kun monimuotoisuudesta pidetään huolta. Järkevästi toimiva maatila tuottaa lisää hyvinvointia ihmisille, kasveille, ötököille,
TEHO-hankkeessa laskettiin pientareiden, monimuotoisuuspientareiden ja suojakaistojen taloudelliset vaikutukset. Tulosten mukaan ne ovat peruslohkon tuottavin osa peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Kevään 2010 tuottajahinnoilla ja tuotantopanosten hintatasolla suurestakaan sadosta ei millään peltoviljelykasvilla
