Laidunnusta voi toteuttaa lukemattomin eri järjestelyin. Tuomas Mattilan ja Pyry Saarisen kirjoittamassa, Carbon Actionin puitteissa julkaistussa, Laidunnusoppaassa keskitytään järjestelyihin, joilla turvataan mahdollisimman pitkä kasvustojen lepoaika laidunjaksojen välillä. Pitkistä lepojaksoista on
Liettyvä maa-aines on altis kuorettumaan sekä lähtemään sadeveden mukana pois pellolta. Kaikkein hienojakoisin aines voi kulkeutua veden mukana syvemmälle maan kerroksiin, muodostaen kyntöanturaa vastaavan vettä läpäisemättömän kerroksen maan sisään. Lisätietoja:
Murukestävyys kertoo paljon maan hyvinvoinnista. Kestävät murut luovat maan ja ilman väliin huokoisen rajapinnan, josta sadevesi pääsee alaspäin, maassa syntyvä hiilidioksidi ylöspäin, ja jonka kautta viljelykasvin on helppo itää. Kestävät
Maaperän fysikaalisella viljavuudella tarkoitetaan maan soveltuvuutta kasvien ja mikrobien kasvuympäristöksi. Hyvärakenteisessa maassa vesi imeytyy nopeasti, mutta pidättyy riittävästi. Ylimääräinen vesi pääsee pellosta pois ja maa säilyy happipitoisena. Hyvässä maassa juurten
Peltomaa tiivistyy, kun sen kantokyky ylittyy. Savimailla maan kosteus ja koneiden paino aiheuttavat suuren riskin pellon tiivistymiselle. Isolla tilalla koneet ovat raskaita. Tehokkuudesta huolimatta kaikille lohkoille ei aina mennä optimioloissa.
Peltojen kasvukunto on tärkeä asia kannattavuuden kannalta. Näin on myös isolla Riuttaskorven luomumaidontuotantoon keskittyneellä tilalla Loimaalla. Tuotannon pitää olla tehokasta. Luomuviljelyssä maan kasvukunnon heikkoudet näkyvät usein satotasojen laskuna ja rikkaruohojen
Maan rakenne vaikuttaa juurten kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon sekä maan kosteuteen ja kaasujenvaihtoon. Maan rakennetta voidaan arvioida yksinkertaisesti tekemällä havaintoja lapiollisesta maata. Maan rakenne luokitellaan asteikolla 5–1, 5 =
Maan muokkauksella pyritään luomaan kasveille sopiva kasvualusta ja säätelemään maaperän toimintaa. Vaikutusta voidaan ajatella neljän osaalueen kautta: vesitalous, ilmatila, hajotus ja lajisto. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/muokkausjarjestelman-valinta-2019.pdf
Kyntöön liittyy yleisesti tunnistettuja haittoja. Suuri osa vetokoneen painosta on taka-akselin vakopyörällä, joka kulkee vaossa pohjamaan pinnassa, joten tiivistymisriski syvälle on suuri. Jos rengas luistaa, se hiertää pohjamaan huokosia umpeen.
Kasvien kasvua rajoittavien haitallisten tiivistymien poistamisessa syvä- ja voimakasjuuriset kasvit ovat ensisijaisia. Joskus tiivistymä voi kuitenkin olla niin voimakas, etteivät kasvien juuret pääse sen läpi. Tällöin tiivistymä on tarpeen rikkoa
