Viimeisimmän (2014–2020) maaseudun kehittämisohjelman ympäristötavoitteiksi on määritelty vesistöjen tilan ja maaperän kasvukunnon paraneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehostuminen. Näitä tavoitteita pyritään edistämään paitsi maaseudun kehittämisohjelmaan

UusiRaHa-hankkeen tavoitteena oli edistää hyvin virinnyttä kiinnostusta kerääjäkasvien käyttöön kolmiportaisella tiedonsaantimallilla. Kenttäkokeella, tilakokeilla ja käytännön kokeiluilla luotiin suora yhteys viljelijöihin tiedon ja kokemusten jakamiseksi kerääjäkasvien viljelymenetelmien soveltuvuudesta Uudenmaan tiloille. Kerääjäkasvien

Tässä hankkeessa selvitettiin hulevesialueiden kasvillisuus- ja kasvualustakysymyksiä kolmesta näkökulmasta: 1. Kartoitettiin olemassa olevien, toimivien hulevesiratkaisujen kasvivalinnat ja niiden onnistuminen sekä ongelmakohdat. 2. Selvitettiin uusille hulevesialueille istutettavien luonnonkasvilajien menestyminen kaupunkien hulevesikohteissa

Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää veden ja aineiden kulkeutumisreittejä ja kuormitusta peltolohkon mittakaavassa ja etenkin sitä, miten valunta ja valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ja -huuhtoumat muuttuivat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa salaojituksen vaikutuksista kasvintuotannon, maan kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelua varten siten, että turvataan mahdollisimman hyvä satotaso ja sadon laatu ja minimoidaan vesistökuormitus. Tavoitteena oli selvittää salaojituksen

TOSKA-tutkimushanketta edeltäneissä PVO- ja PVO2-hankkeissa (2006–2013) tutkittiin eri salaojitusmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin, satoon ja maan rakenteeseen. Koekenttien vesitasetta ja eroosiota tutkittiin Aalto-yliopistossa kehitetyllä FLUSH-mallilla. Hankkeiden tulokset on esitetty loppuraporteissa (Vakkilainen ym.

Eroosio on merkittävä maatalouden fosforikuormituksen aiheuttaja, ja peltojen eroosioriskin kehittyminen on yksi maatalouden kansainvälisistä ympäristöindikaattoreista. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden suuntaamiseksi peltojen eroosioriskin arviointi on tärkeää ja peltolohkot, ja jopa niiden osat, on

Kosteikon toiminta perustuu veden viipymän pidentymiseen matkalla vesistöön. Kosteikossa luonnolliset ilmiöt puhdistavat vettä. Kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle (fysikaalinen ilmiö), ja liuenneet aineet pidättyvät sedimenttiin (kemiallinen ilmiö) tai kosteikon kasvit ja

Metsäpuron ja pelto-ojan veden laatua seurattiin RaHa-hankkeessa automaattisin mittauksin. Luonnontilaisesta metsäpurosta (valuma-alue 137 ha) saatiin tietoa alueen luonnonhuuhtoumasta. Pelto-oja (valuma-alue 124 ha) puolestaan tarjosi esimerkin virtaavan veden laadusta Uudellemaalle tyypillisellä

Tämän tutkimuksen tutkimusalueena toimiva Vuohenoja on yksi TEHO Plus – Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hankkeen kohdealueista. Hanke toimii maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Vuohenojalle on perustettu hankkeen