UusiRaHa-hankkeen tavoitteena oli edistää hyvin virinnyttä kiinnostusta kerääjäkasvien käyttöön kolmiportaisella tiedonsaantimallilla. Kenttäkokeella, tilakokeilla ja käytännön kokeiluilla luotiin suora yhteys viljelijöihin tiedon ja kokemusten jakamiseksi kerääjäkasvien viljelymenetelmien soveltuvuudesta Uudenmaan tiloille. Kerääjäkasvien

Kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit) haittaavat kasvintuotantoa. Viljelykasvien kasvintuhoojien runsautta säädellään kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla eli pestisideillä. Kasvintuhoojapopulaatioon voi syntyä tai siinä voi olla luontaisesti kyky kestää torjunta-ainetta. Tämä kestävyys eli resistenssi

Maan tiivistyminen heikentää satotasoa, kasvien kasvua ja maaperän vesitaloutta. Viljelyn yksipuolistuminen ja koneiden painon kasvaminen on lisännyt tiivistymisriskejä merkittävästi viime vuosikymmeninä. Toisaalta puuttumalla samoihin tekijöihin (viljelykiertoon, ajoitukseen ja koneiden painoon),

Viljelykierrolla ylläpidetään maan kasvukuntoa ja pyritään minimoimaan kasvintuhoojien aiheuttamat vaikutukset satoon. Viherlannoitus on luomuvihannestiloilla yleisesti käytetty menetelmä pellon kasvukunnon ja ravinteiden lisäämiseksi, ja sitä voi suositella myös tavanomaiseen vihannesviljelykiertoon. Viljelymaan

Tämä raportti on Suomen oloihin sovellettu katsaus kasvinsuojeluaineiden resistenssin perusteista, esiintymisestä ja ennaltaehkäisemisestä. Raportin aineisto pohjautuu Pohjoismaisen Norbarag (Nordic Baltic Resistance Action Group) -työryhmän 2010-luvulla kokoamiin tietoihin. Kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet

Viherteho-hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten viherlannoituskasvusto lopetetaan, jotta huuhtoutumisriski on pieni ja satovaikutus kevätkylvöiseen kasviin hyvä. Kenttäkokeiden vuodet olivat erilaiset. Ns. normaaleissa sääoloissa maan nitraattitypen määrät olivat erittäin suuret, märissä

Sekä ihmiset että tuotantoeläimet tarvitsevat proteiinia eli valkuaista. Länsimaisen kuluttajan proteiinin saantia ei pääsääntöisesti tarvitse lisätä, mutta sen lähteitä pitäisi laajentaa. Monipuolinen, kotimaiseen tuotantoon perustuva proteiinijärjestelmä on kaikkien etu. Se

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Makera-rahoitteisessa TerveKasvi-hankkeessa selvitettiin, mitkä toimintatavat vahvistavat positiivisia kytkentöjä kasvinterveyden ja ravinteiden käytön tehokkuuden välillä viljoilla ja nurmikasveilla. Tavoitteena oli edistää tuotannon kannattavuutta ja vähentää ravinnehävikeistä aiheutuvia ympäristöriskejä. Aineistona

Tämän oppaan tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa Suomessa käytettävistä palkokasveista sekä niiden merkityksestä ja käsittelyohjeista. Opas on tarkoitettu avuksi erityisesti elintarvikeketjun kehittäjille ja yrityksille, mutta toivottavasti siitä on myös konkreettista

Virallisten lajikekokeiden tarkoituksena on kasvilajikkeiden viljelyarvon arviointi. Viljalajikkeiden taudinkestävyys on tärkeä osa viljelyarvoa ja lajikkeiden taudinkestävyys on merkittävä osa integroitua kasvinsuojelua. Tiedot kasvitautien esiintymisestä eri lajikkeilla perustuvat lumihomeen, härmän, ruosteiden