Laidunnusta voi toteuttaa lukemattomin eri järjestelyin. Tuomas Mattilan ja Pyry Saarisen kirjoittamassa, Carbon Actionin puitteissa julkaistussa, Laidunnusoppaassa keskitytään järjestelyihin, joilla turvataan mahdollisimman pitkä kasvustojen lepoaika laidunjaksojen välillä. Pitkistä lepojaksoista on
Dosentti Jussi Heinonsalon toimittama, lähes 20:n asiantuntijan voimin kirjoitettu hiiliopas perehdyttää lukijan maaperän hiileen, sen varastoihin ja prosesseihin, mittaustapoihin sekä siihen, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää. Opas on
Viimeisimmän (2014–2020) maaseudun kehittämisohjelman ympäristötavoitteiksi on määritelty vesistöjen tilan ja maaperän kasvukunnon paraneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehostuminen. Näitä tavoitteita pyritään edistämään paitsi maaseudun kehittämisohjelmaan
Maan rakenne vaikuttaa juurten kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon sekä maan kosteuteen ja kaasujenvaihtoon. Maan rakennetta voidaan arvioida yksinkertaisesti tekemällä havaintoja lapiollisesta maata. Maan rakenne luokitellaan asteikolla 5–1, 5 =
Maan muokkauksella pyritään luomaan kasveille sopiva kasvualusta ja säätelemään maaperän toimintaa. Vaikutusta voidaan ajatella neljän osaalueen kautta: vesitalous, ilmatila, hajotus ja lajisto. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/muokkausjarjestelman-valinta-2019.pdf
Kaupallisten toimijoiden mikrobituotteet voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään käyttötarkoituksensa mukaan: kasvitautien torjuntaan, palkokasvien nystyröinnin edistämiseen sekä viljely-ympäristön yleisen mikrobimonimuotoisuuden tukemiseen tarkoitetut tuotteet. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/mikrobivalmisteet-maanviljelyssa-2019.pdf
Viljelykierrolla ylläpidetään maan kasvukuntoa ja pyritään minimoimaan kasvintuhoojien aiheuttamat vaikutukset satoon. Viherlannoitus on luomuvihannestiloilla yleisesti käytetty menetelmä pellon kasvukunnon ja ravinteiden lisäämiseksi, ja sitä voi suositella myös tavanomaiseen vihannesviljelykiertoon. Viljelymaan
Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen (vaihtuvaan) muotoon. KVK riippuu maan savipitoisuudesta ja multavuudesta, joten sitä voidaan käyttää maan viljavuustilan arviointiin. Tämän lisäksi KVK:ta
Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu
Eloisa peltomaa on kuohkea ja keveä, ja se vilisee eloperäistä ainesta hajottavia ja kasveille ravinteita vapauttavia pieneliöitä. Hyvärakenteisen pellon runsaslukuiset, pyöreät muruset pidättävät hyvin vettä, ja sen huokoinen rakenne mahdollistaa
