Kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja voidaan viljellä lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa energiakasveina, teollisuuden raaka-aineena, eläinten rehuna, ihmisravintona ja lääkekasveina. BSAG:n julkaisema, suunnittelija Veera Naukkarisen kirjoittama Kosteikkoviljelyn kasviopas esittelee 12 potentiaalista
Laidunnusta voi toteuttaa lukemattomin eri järjestelyin. Tuomas Mattilan ja Pyry Saarisen kirjoittamassa, Carbon Actionin puitteissa julkaistussa, Laidunnusoppaassa keskitytään järjestelyihin, joilla turvataan mahdollisimman pitkä kasvustojen lepoaika laidunjaksojen välillä. Pitkistä lepojaksoista on
Dosentti Jussi Heinonsalon toimittama, lähes 20:n asiantuntijan voimin kirjoitettu hiiliopas perehdyttää lukijan maaperän hiileen, sen varastoihin ja prosesseihin, mittaustapoihin sekä siihen, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää. Opas on
Eloisa peltomaa on kuohkea ja keveä, ja se vilisee eloperäistä ainesta hajottavia ja kasveille ravinteita vapauttavia pieneliöitä. Hyvärakenteisen pellon runsaslukuiset, pyöreät muruset pidättävät hyvin vettä, ja sen huokoinen rakenne mahdollistaa
Hyvässä maassa ja toimivassa ympäristössä päästään kunnon tuloksiin. Siinä voi kasvattaa laadukasta ruokaa kestävästi ja samalla pitää huolta maan kasvukunnosta niin että tulevaisuuskin on taattu. Haitat on torjuttava. Se on
Symbioosi on yhteiseloa, jossa kaikki osapuolet voittavat. Riistapelloissa homma toimii hienosti, kun viljelijällä on pellot, koneet ja osaaminen. Metsästäjällä on tahto ja motiivi. Kummallakin on tieto ja halu tehdä kestäviä
Ruuan tuotanto ja luonnon toimiva monimuotoisuus mahtuvat mainiosti samaan maisemaan. Kestävä ruuan tuotanto suorastaan edellyttää toimivia ekosysteemejä. Niiden romahdus uhkaa, mikäli monimuotoisuus kuihtuu. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_13_luonnonhoito.pdf
Jos lantaa on liikaa ja väärässä paikassa, se voi olla ongelma. Lanta sisältää valtavat määrät ravinteita ja maanparannuspartikkeleita. Niiden talteenotto, hyödyntäminen ja tarkka käyttö on rahanarvoista työtä. Lannan aarre on
Perinnebiotoopit ovat lajirikkaudessaan vertaansa vailla. Ne ovat syntyneet pitkään jatkuneen laidunnuksen ja niiton seurauksena. Kun rehua ruvettiin viljelemään pelloilla, alkoi maisema ja siinä viihtynyt lajisto muuttua. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_8_Laidunnus.pdf
Suomalaisten peltojen ojituksesta on huolehdittava. Viljelijät hallitsevat peltojensa vesitaloutta. Se on järkevää, tuottoisaa ja ympäristöystävällistä. Ojitus kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Vaikka vesiongelma on globaali, tehdään ratkaisut paikallisesti. Veden hallinta on viljelyn
