Metsäpuron ja pelto-ojan veden laatua seurattiin RaHa-hankkeessa automaattisin mittauksin. Luonnontilaisesta metsäpurosta (valuma-alue 137 ha) saatiin tietoa alueen luonnonhuuhtoumasta. Pelto-oja (valuma-alue 124 ha) puolestaan tarjosi esimerkin virtaavan veden laadusta Uudellemaalle tyypillisellä
Tämän tutkimuksen tutkimusalueena toimiva Vuohenoja on yksi TEHO Plus – Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hankkeen kohdealueista. Hanke toimii maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Vuohenojalle on perustettu hankkeen
Vedenlaadunmittauksissa saatiin kiinnostavaa tietoa Vuohenojan vedenlaadun vaihtelusta. Vuohenojan vedenlaatu on maatalousvaltaiselle savimaa-alueelle tyypillisen heikko. Kuormitus on selvästi ajoittunut kasvukauden ulkopuolelle. Maatalouden osalta olisikin syytä lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä alueella eroosion vähentämiseksi.
Den här publikationen går in på hur fånggrödorna minskar kväveurlakningen och hur de lämpar sig för odling i praktiken. I första delen behandlar vi fånggrödornas möjligheter att minska urlakningen av
Tässä tekstissä kerrotaan miten rinnepellon muotoilulla saadaan pellon vesitalous hallintaan viljelykasvien ja maan muokkauksen avulla. Lisätietoja: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103526/case_vesitalouden_hallinnasta.pdf
I och med klimatförändringen kommer jordbruket att genomgå betydande förändringar. Behovet att anpassa jordbruket är stort och åtgärder bör vidtas utan dröjsmål. För Finland kan klimatförändringen även vara en möjlighet.
Maatalous tulee kohtaamaan merkittäviä muutoksia ilmastonmuutoksen myötä. Tarve maatalouden sopeuttamiselle on suuri ja toimiin tulee ryhtyä viivyttelemättä. Suomelle muuttuva ilmasto voi olla myös mahdollisuus. Ilmaston lämmetessä kasvukausi pitenee ja lämpösumma
Peltoalueilla tehtävät ojitushankkeet koskettavat usein monia maanomistajia ja isoissa hankkeissa tarvitaan maanomistajien kesken hyvää yhteistyökykyä, osaamista ja halua toteuttaa hanke niin, että siitä on mahdollisimman suuri hyöty kaikille ojitusyhteisön jäsenille.
Vuosina 2006-2014 toteutetussa tutkimushankkeessa Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) tutkittiin eri salaojitustekniikoiden, kuten ympärysaineen ja ojavälin, vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Tutkimuksessa perustettiin koekentät
Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) -hankkeissa tutkittiin salaojan ympärysaineen ja ojavälin vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Ensimmäisen vaiheen loppuraportti julkaistiin vuonna 2010. Toinen vaihe
