Viimeisimmän (2014–2020) maaseudun kehittämisohjelman ympäristötavoitteiksi on määritelty vesistöjen tilan ja maaperän kasvukunnon paraneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehostuminen. Näitä tavoitteita pyritään edistämään paitsi maaseudun kehittämisohjelmaan
UusiRaHa-hankkeen tavoitteena oli edistää hyvin virinnyttä kiinnostusta kerääjäkasvien käyttöön kolmiportaisella tiedonsaantimallilla. Kenttäkokeella, tilakokeilla ja käytännön kokeiluilla luotiin suora yhteys viljelijöihin tiedon ja kokemusten jakamiseksi kerääjäkasvien viljelymenetelmien soveltuvuudesta Uudenmaan tiloille. Kerääjäkasvien
Viljelykierrolla ylläpidetään maan kasvukuntoa ja pyritään minimoimaan kasvintuhoojien aiheuttamat vaikutukset satoon. Viherlannoitus on luomuvihannestiloilla yleisesti käytetty menetelmä pellon kasvukunnon ja ravinteiden lisäämiseksi, ja sitä voi suositella myös tavanomaiseen vihannesviljelykiertoon. Viljelymaan
Viherteho-hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten viherlannoituskasvusto lopetetaan, jotta huuhtoutumisriski on pieni ja satovaikutus kevätkylvöiseen kasviin hyvä. Kenttäkokeiden vuodet olivat erilaiset. Ns. normaaleissa sääoloissa maan nitraattitypen määrät olivat erittäin suuret, märissä
Rikkakasvit aiheuttavat merkittävää satohaittaa luonnonmukaisessa peltoviljelyssä. Yleisesti rikkakasvien hallinta perustuu luomutiloilla mekaaniseen maanmuokkaukseen, josta kuitenkin aiheutuu myös negatiivisia ympäristövaikutuksia kuten maan rakenteen heikkenemistä ja ravinteiden huuhtoutumista. Peitekasvien viljely on mielenkiintoinen
Havaintokokeissa testattiin viherlannoitusnurmien, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä sekä maanparannusaineiden käyttöä. Havaintokokeet toteutettiin vuosina 2010–2013, ja niissä verrattiin uutta ja vanhaa viljelymenetelmää keskenään. Pelto jaettiin kahteen osaan; toisessa viljelijä jatkoi viljelyä
Viljelijä Mikko Mäkelä kokee, että aluskasvit sopivat hyvin hänen tilansa pitkään viljakiertoon ja parantavat maan rakennetta. Aluskasvi sopii melkein millaiselle peltolohkolle vain, mutta eniten hyötyä aluskasveista on vesistöjen varrella ja
Julkaisussa käsitellään kerääjäkasvien toimivuutta typen huuhtoutumisen vähentäjänä ja soveltuvuutta käytännön viljelyyn. Ensimmäisessä osassa käsitellään kerääjäkasvien mahdollisuuksia vähentää typen huuhtoutumista tieteelliseltä tutkimuspohjalta ja toisessa osassa paneudutaan viljelijöiden tilakohtaisiin kerääjäkasvikokemuksiin. Tutkimusten ja
Ekosysteemipalvelut maatiloilla -opas havainnollistaa, mitä ekosysteemipalvelut käytännössä ovat ja miten ne hyödyttävät viljelijöitä. Viljelijä voi toimillaan vaikuttaa joko kielteisesti tai myönteisesti ekosysteemipalveluihin. Luonnon monimuotoisuus on perusta ekosysteemipalveluille ja viljelyn yksipuolisuus
Kokeessa selvitettiin italian ja englannin raiheinän eroja ohran aluskasvina. Molemmat raiheinät kylvettiin samalla lohkolle keväällä kylvön yhteydessä. Italian raiheinä on normaalisti Suomessa yksivuotinen ja englannin raiheinä taas monivuotinen. Italian raiheinä
