Magnesium (Mg) on sivuravinne, joka on kasveille tärkeä mm. yhteytyksessä. Magnesiumin puute näkyy lehtivihreän vähäisyytenä ja lehtisuonien erottumisena vihreämpänä etenkin vanhoissa lehdissä, sillä kasvi siirtää magnesiumia vanhoista lehdistä uusiin lehtivihreän
Liettyvä maa-aines on altis kuorettumaan sekä lähtemään sadeveden mukana pois pellolta. Kaikkein hienojakoisin aines voi kulkeutua veden mukana syvemmälle maan kerroksiin, muodostaen kyntöanturaa vastaavan vettä läpäisemättömän kerroksen maan sisään. Lisätietoja:
Kasvulle haitallisten ylimääräisten vesien poisto on edellytys maan kasvukunnon kehittämiselle. Maan kuivatusta on tutkittu ja sovellettu käytäntöön Suomessa jo vuosisadan ajan. Siitä huolimatta useilla peltolohkoilla on kuivatusongelmia, mitkä ilmenevät veden
Kasvin ravinnetilaa voidaan tarkastella kasvianalyysin avulla. Kokoomanäytteenä kerätty otos pellon kasveista kuvaa kasvien keskimääräistä ravinnepitoisuutta, mutta sen avulla on vaikea tutkia yksittäisiä kasveja. Lisäksi näytteen oton ja tulosten saamisen välillä
Biostimulanteilla voidaan hetkellisesti tehostaa kasvin puolustuskykyä, ravinteidenottoa, juuristonkasvua ja kasvupotentiaalia sekä auttaa kasvia selviämään ympäristön stressitilanteista (äärilämpötilat, kuivuus, märkyys, suolaisuus). Markkinoilla on sekä edullisia että erittäin kalliita tuotteita. Viljelijän kannattaa
Kasvinravinteita on maassa sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneina. Maaperä kykenee varastoimaan näitä ravinteita kasveille helposti käytettävään muotoon sähkövarauksien avulla. Maaperän kykyä varastoida positiivisia kationeja kutsutaan kationinvaihtokapasiteetiksi ja negatiivisten anionien varastointikykyä
Kasvit kertovat maan kasvukunnosta. Mitä paremmin kasvit kasvavat, sitä parempi kasvuympäristö maaperä niille on. Käänteisesti ajatellen, kasvien kasvuhäiriöt heijastavat ongelmia maan kasvukunnossa. Maa-analyysien avulla voidaan arvioida, paljonko ravinteita olisi kasvien
Maan tiivistyminen heikentää satotasoa, kasvien kasvua ja maaperän vesitaloutta. Viljelyn yksipuolistuminen ja koneiden painon kasvaminen on lisännyt tiivistymisriskejä merkittävästi viime vuosikymmeninä. Toisaalta puuttumalla samoihin tekijöihin (viljelykiertoon, ajoitukseen ja koneiden painoon),
Reunaojien tarkoituksena on estää pellon ulkopuolisten vesien pääsy pellolle. Kaksi tärkeintä reunaojaa ovat laskuoja, joka johtaa pellon salaojien vedet pois pellolta ja niskaoja, joka katkaisee ulkopuolisen valuma-alueen veden tulon peltoon.
Viljelijät ovat tottuneet seuraamaan pellon kuivatusta peltotöiden yhteydessä. Jos jossain on vesi pinnassa, tai salaojasta ei tule vettä, ojitus on rikki. Samoja tunnusmerkkejä (veden pinnan korkeus, ojasta tuleva vesimäärä) voi
