Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa pureuduimme yhteen tunnistettuun pölyttäjäkantojen vähenemisen syyhyn: kemiallisiin kasvinsuojeluaineisiin. Hankkeemme tavoitteena oli tutkia lambda-syhalotriini –nimisen insektisidin (tuhohyönteisten torjuntaan käytetty kasvinsuojeluaine) jäämiä tarhamehiläisen keräämässä siitepölyssä ja läheisessä vesistössä. Ruiskutukset
Demotehdas-hankkeen tavoitteena oli rakentaa tuotantomittakaavan demonstraatiolaitos orgaanisten biomassojen käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Tässä raportissa tarkastellaan demonstraatiolaitoksen kokonaisvaltaista ympäristökestävyyttä elinkaariotteella ilmastovaikutukseen keskittyen. Lisätietoja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-969-9
Turkiseläinten kasvatus on Suomessa keskittynyt Pohjanmaan maakuntiin, joissa on paljon muutakin kotieläintaloutta. Alueella muodostuu lantafosforia yli kasvintuotannon tarpeen, ja sen kuljettamiseksi alueelta lantaa tulisi prosessoida väkevämmiksi lannoitevalmisteiksi. Yksi keino voisi
Liete olisi hyvä saada levitettyä pellolle mahdollisimman aikaisin keväällä, koska suurin osa lietteen sisältämästä typestä liukenee hitaasti kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Aikaisen kevätlevityksen murheena on kuitenkin peltojen tiivistyminen tai pahimmillaan pellon
Maa- ja metsätalousministeriön, useiden jätevedenpuhdistamoiden, yksityisten yritysten sekä vesilaitosyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa ”Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct)” selvitettiin kasvatuskokeissa jätevesilietefosforin pitkäkestoista fosforilannoitusvaikutusta sekä raskasmetallien (Cd, Pb, Ni,
Typpitaselaskuri on tarkoitettu työkaluksi, jolla viljelijät ja neuvojat voivat laskea ja tulkita peltolohkojen typpitaseita sekä soveltaa tietoa viljelyn kehittämiseksi ympäristöä ja taloudellista tulosta silmällä pitäen. Peltolohkon typpitase eli lannoitteissa annetun
Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä vihannesten hyvän kasvun ja sadon laadun kannalta. Tähän raporttiin on koottu perustietoa pää-, sivu- ja hivenravinteiden merkityksestä vihannesviljelyssä. Lisäksi esitellään erilaisia lannoitusmenetelmiä, jotka ovat tulleet
Viimeisimmän (2014–2020) maaseudun kehittämisohjelman ympäristötavoitteiksi on määritelty vesistöjen tilan ja maaperän kasvukunnon paraneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehostuminen. Näitä tavoitteita pyritään edistämään paitsi maaseudun kehittämisohjelmaan
UusiRaHa-hankkeen tavoitteena oli edistää hyvin virinnyttä kiinnostusta kerääjäkasvien käyttöön kolmiportaisella tiedonsaantimallilla. Kenttäkokeella, tilakokeilla ja käytännön kokeiluilla luotiin suora yhteys viljelijöihin tiedon ja kokemusten jakamiseksi kerääjäkasvien viljelymenetelmien soveltuvuudesta Uudenmaan tiloille. Kerääjäkasvien
Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Jokioisissa tutkittiin vuosina 2017 ja 2018 yhteensä kuudessa kenttäkokeessa nestemäisen ammoniumsulfaatin (AMS) soveltuvuutta tankkiseoksiin viljoilla yleisesti käytettävien rikkakasvien torjunta-aineiden (herbisidien) kanssa. Kenttäkokeet toteutettiin osana Nesteravinne -hanketta (2017–2019), jonka
