Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7EAB85FE-FD48-496A-B4AB-4B6EC41267E5%7D/72874

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä luonnonmukaisten kuivatushankkeiden vaikutuksista vedenlaatuun, kiintoaineprosesseihin ja uomamorfologiaan. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan kehittää luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä sekä virtavesien hydraulista ja geomorfologista mallinnusta, jota käytetään työkaluna

Havaintokokeessa seurattiin biohiilen vaikutusta seuraavan kasvukauden ohran satoon ja maan liukoisen typen pitoisuuteen. Keväällä 2011 lohkolle kylvettiin ohra suojaviljaksi apilanurmelle. Biohiili levitettiin vuonna 2010. Hiiltä saaneen lohkon sato oli huomattavasti

Havaintokokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen esikasviarvoa syysrukiille. Vuonna 2009 perustettu viherlannoitusnurmi lopetettiin syksyllä 2010 ja lohkolle kylvettiin syysruis. Kasvukaudella 2011 lohkolla kokeiltiin eri lannoitustasoja. Kokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen

Havaintokokeessa seurataan yksipuolisessa viljelyssä olleen lohkon viljelykiertokokeilua. Osalle lohkoa perustettiin monivuotinen viherlannoitusnurmi kesällä 2010. Kokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta maan rakenteeseen, sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen eri

Havaintokokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta viljelykierrossa maan kasvukuntoon, sadon määrään ja laatuun. Havaintokokeessa seurataan myös viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen nurmen lopettamisen jälkeen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9CD53F24-4D1D-4E71-8930-A01EB16A4C85%7D/72873

Kokeessa kylvettiin ”muokkausretiisi” (Raphanus Sativus L.) kerääjäkasviksi kevätvehnän jälkeen. Retiisin tarkoituksena oli kerätä maasta typpeä, kuohkeuttaa maata ja suojata pintaa syksyn sateilta. Lohko jätettiin muokkaamatta syksyllä. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BCD23622F-EBBD-4295-B8A7-4A4044E4DFD9%7D/72879

Työn tarkoituksena oli selvittää, voidaanko maan puukuitulisäyksella ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä parantaa maan mururakenteen kestävyyttä, ja siten pienentää maan eroosioherkkyyttä. Puukuidun vaikutuksia tutkittiin RaHa-hankkeen havaintokokeisiin osallistuneiden viljelijöiden koelohkoilta kerätyistä pintamaanäytteistä. Mukana

Peltomaan hyvä kasvukunto edellyttää hyvää maan rakennetta. Hyvään maan rakenteeseen kuuluu savimaassa maan mururakenne, joka syntyy biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tapahtumien tuloksena. Tietopaketti kertoo, millä keinoin viljelijä voi edistää maan

Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee automaattista vedenlaadunseurantaa ja sen luomia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita maatalouden vesiensuojelussa. Toinen raportti käsittelee automaattimittareiden soveltuvuutta yksittäisen vesiensuojelutoimenpiteen, tässä tapauksessa laskeutusaltaan, vaikuttavuuden arviointiin. Julkaisun kolmas osa