Metsäpuron ja pelto-ojan veden laatua seurattiin RaHa-hankkeessa automaattisin mittauksin. Luonnontilaisesta metsäpurosta (valuma-alue 137 ha) saatiin tietoa alueen luonnonhuuhtoumasta. Pelto-oja (valuma-alue 124 ha) puolestaan tarjosi esimerkin virtaavan veden laadusta Uudellemaalle tyypillisellä
Tässä tekstissä kerrotaan miten rinnepellon muotoilulla saadaan pellon vesitalous hallintaan viljelykasvien ja maan muokkauksen avulla. Lisätietoja: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103526/case_vesitalouden_hallinnasta.pdf
Havaintokokeissa testattiin viherlannoitusnurmien, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä sekä maanparannusaineiden käyttöä. Havaintokokeet toteutettiin vuosina 2010–2013, ja niissä verrattiin uutta ja vanhaa viljelymenetelmää keskenään. Pelto jaettiin kahteen osaan; toisessa viljelijä jatkoi viljelyä
Viljelijä Mikko Mäkelä kokee, että aluskasvit sopivat hyvin hänen tilansa pitkään viljakiertoon ja parantavat maan rakennetta. Aluskasvi sopii melkein millaiselle peltolohkolle vain, mutta eniten hyötyä aluskasveista on vesistöjen varrella ja
Peltomaan ominaisuuksien havainnointia ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arviointia varten on kehitetty Peltomaan laatutesti. Se on tarkoitettu viljelijän apuvälineeksi maan hoitoon. Testiin sisältyy omien viljelytoimien arviointi, pellolla tehtävä tutkimus ja aiemmin teetetty
Kastelulla saadaan sadonlisäystä, mutta toimenpide on kallis ja vaatii hyvän vesilähteen. Usein on kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää parantaa pellon vedenpidätyskykyä, minkä seurauksena sadanta voidaan hyödyntää paremmin ja myös eroosio ja ravinnehuuhtoumat
Kasvien tuottamasta biomassasta puolet sijaitsee juurissa maan pinnan alla. Juurten päätehtävät ovat ankkuroida kasvi maahan ja ottaa maasta vettä ja ravinteita kasvia varten. Kasvaessaan ne samalla aikaansaavat paljon hyvää maan
Juuret, samoin kuin lierot ja muut maaperäeläimet tekevät maahan reikiä, biohuokosia. Ne ovat pyöreitä ja suuria silmin nähtävissä aivan pienimpiä juurikanavia lukuun ottamatta. Juurikanavat ja lieronreiät muodostavat pitkiä, yhtenäisiä ja
Kasvuston määrän arviointia varten ilmakuva on parasta ottaa kasvuston pensomis-korrenkasvuvaiheessa. Syysviljoilla ja monivuotisilla nurmilla tämä aika on toukokuun puolenvälin molemmin puolin kasvukauden aikaisuudesta riippuen. Kevätkylvöisillä kasveilla paras kuvausaika sijoittuu usein
Maanparannusaineita käytetään kasvinviljelyssä parantamaan maan viljelyominaisuuksia. Niiden avulla voidaan myös vähentää maaperästä aiheutuvia vesistö- ja ilmastopäästöjä sekä tallettaa hiiltä maaperään. Maanparannusaineiden teho perustuu ensisijaisesti muuhun kuin ravinteisiin, mutta ne voivat
