Kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja voidaan viljellä lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa energiakasveina, teollisuuden raaka-aineena, eläinten rehuna, ihmisravintona ja lääkekasveina. BSAG:n julkaisema, suunnittelija Veera Naukkarisen kirjoittama Kosteikkoviljelyn kasviopas esittelee 12 potentiaalista

Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa pureuduimme yhteen tunnistettuun pölyttäjäkantojen vähenemisen syyhyn: kemiallisiin kasvinsuojeluaineisiin. Hankkeemme tavoitteena oli tutkia lambda-syhalotriini –nimisen insektisidin (tuhohyönteisten torjuntaan käytetty kasvinsuojeluaine) jäämiä tarhamehiläisen keräämässä siitepölyssä ja läheisessä vesistössä. Ruiskutukset

Laidunnusta voi toteuttaa lukemattomin eri järjestelyin. Tuomas Mattilan ja Pyry Saarisen kirjoittamassa, Carbon Actionin puitteissa julkaistussa, Laidunnusoppaassa keskitytään järjestelyihin, joilla turvataan mahdollisimman pitkä kasvustojen lepoaika laidunjaksojen välillä. Pitkistä lepojaksoista on

Demotehdas-hankkeen tavoitteena oli rakentaa tuotantomittakaavan demonstraatiolaitos orgaanisten biomassojen käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Tässä raportissa tarkastellaan demonstraatiolaitoksen kokonaisvaltaista ympäristökestävyyttä elinkaariotteella ilmastovaikutukseen keskittyen. Lisätietoja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-969-9

Turkiseläinten kasvatus on Suomessa keskittynyt Pohjanmaan maakuntiin, joissa on paljon muutakin kotieläintaloutta. Alueella muodostuu lantafosforia yli kasvintuotannon tarpeen, ja sen kuljettamiseksi alueelta lantaa tulisi prosessoida väkevämmiksi lannoitevalmisteiksi. Yksi keino voisi

Liete olisi hyvä saada levitettyä pellolle mahdollisimman aikaisin keväällä, koska suurin osa lietteen sisältämästä typestä liukenee hitaasti kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Aikaisen kevätlevityksen murheena on kuitenkin peltojen tiivistyminen tai pahimmillaan pellon

Maa- ja metsätalousministeriön, useiden jätevedenpuhdistamoiden, yksityisten yritysten sekä vesilaitosyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa ”Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct)” selvitettiin kasvatuskokeissa jätevesilietefosforin pitkäkestoista fosforilannoitusvaikutusta sekä raskasmetallien (Cd, Pb, Ni,

Typpitaselaskuri on tarkoitettu työkaluksi, jolla viljelijät ja neuvojat voivat laskea ja tulkita peltolohkojen typpitaseita sekä soveltaa tietoa viljelyn kehittämiseksi ympäristöä ja taloudellista tulosta silmällä pitäen. Peltolohkon typpitase eli lannoitteissa annetun

Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä vihannesten hyvän kasvun ja sadon laadun kannalta. Tähän raporttiin on koottu perustietoa pää-, sivu- ja hivenravinteiden merkityksestä vihannesviljelyssä. Lisäksi esitellään erilaisia lannoitusmenetelmiä, jotka ovat tulleet

Magnesium (Mg) on sivuravinne, joka on kasveille tärkeä mm. yhteytyksessä. Magnesiumin puute näkyy lehtivihreän vähäisyytenä ja lehtisuonien erottumisena vihreämpänä etenkin vanhoissa lehdissä, sillä kasvi siirtää magnesiumia vanhoista lehdistä uusiin lehtivihreän