Työn tarkoituksena oli selvittää, voidaanko maan puukuitulisäyksella ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä parantaa maan mururakenteen kestävyyttä, ja siten pienentää maan eroosioherkkyyttä. Puukuidun vaikutuksia tutkittiin RaHa-hankkeen havaintokokeisiin osallistuneiden viljelijöiden koelohkoilta kerätyistä pintamaanäytteistä. Mukana
Peltomaan hyvä kasvukunto edellyttää hyvää maan rakennetta. Hyvään maan rakenteeseen kuuluu savimaassa maan mururakenne, joka syntyy biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tapahtumien tuloksena. Tietopaketti kertoo, millä keinoin viljelijä voi edistää maan
Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee automaattista vedenlaadunseurantaa ja sen luomia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita maatalouden vesiensuojelussa. Toinen raportti käsittelee automaattimittareiden soveltuvuutta yksittäisen vesiensuojelutoimenpiteen, tässä tapauksessa laskeutusaltaan, vaikuttavuuden arviointiin. Julkaisun kolmas osa
Viljelyn monipuolistaminen ja kerääjäkasvien käyttö ovat mahdollisuus muuttaa tuotantoa kestävämmäksi. Tavoitteena on löytää keinoja, jotka ovat sekä ympäristön että tilan tuotannon ja talouden kannalta mielekkäitä. Tässä julkaisussa tuodaan esiin kolme
Julkaisun ensimmäisessä osassa on kerätty yhteen kokemuksia ja palautetta Peltomaan laatutesteistä. Testin avulla havainnoidaan ja saadaan tietoa peltomaan fysikaalisesta ja biologisesta tilasta sekä maan kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Testissä saadut havainnot toimivat
Raportti käsittelee jaettua typpilannoitusta ja toisessa osassa käsitellään pientareiden ja suojakaistojen vaikutusta peltolohkolta saatavaan taloudelliseen tulokseen. Kolmannessa osassa esitetään tuloksia kokeilusta, jossa pyrittiin vähentämään kipsin avulla fosforin huuhtoutumista pellolta. Neljäs
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8AF08DA6-148C-4010-8145-A7794E3E3870%7D/72871
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BAA98DFF3-2946-46D8-8EB8-832106690E6F%7D/72870
Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen. Kokeessa kevätvehnälle kylvetään 1- vuotinen aluskasviseos. Osa lohkosta jätetään syksyllä muokkaamatta. Tavoitteena on
TEHO-hankkeessa laskettiin pientareiden, monimuotoisuuspientareiden ja suojakaistojen taloudelliset vaikutukset. Tulosten mukaan ne ovat peruslohkon tuottavin osa peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Kevään 2010 tuottajahinnoilla ja tuotantopanosten hintatasolla suurestakaan sadosta ei millään peltoviljelykasvilla
