Havaintokokeessa jankkuroitiin kaksivuotinen viherlannoitusnurmi. Tavoitteena oli poistaa maan tiivistymät sekä kasvattaa ruokamultakerrosta. Kokeessa havainnoitiin jankkuroinnin vaikutusta maan rakenteeseen, nurmen kasvuun sekä pintamaan vedenjohtavuuteen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B21C71BFC-BB52-4B08-9C69-253D5FAB2B60%7D/72867
Kokeessa kokeillaan erilaisia sokerijuurikkaan viljelyyn sopivia viljelykiertoja vertaamalla monivuotisen apilanurmen sekä saneerauskasvien vaikutusta an-keroiseen, juurikkaan satoon ja laatuun sekä lannoitustarpeeseen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BDA215A2E-D59D-4DBC-9E8A-6DCADAD6A605%7D/99601
Kokeessa selvitettiin italian ja englannin raiheinän eroja ohran aluskasvina. Molemmat raiheinät kylvettiin samalla lohkolle keväällä kylvön yhteydessä. Italian raiheinä on normaalisti Suomessa yksivuotinen ja englannin raiheinä taas monivuotinen. Italian raiheinä
Havaintokokeessa kylvettiin yksivuotinen aluskasviseos kevätvehnän aluskasviksi. Kokeessa havain-noitiin aluskasvin vaikutuksia liukoisen typen määrään maassa sadonkorjuun jälkeen. Tavoitteena oli myös suojata pellon pintaa syksyn sateilta ja lisätä orgaanista ainesta peltoon. Lisätietoja:
Viljanviljelyyn erikoistuneilla tiloilla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja hoitaa maan kasvukuntoa viljelemällä monivuotisia viherlannoitusnurmia. Viherlannoitusnurmien avulla voidaan muun muassa vähentää lannoitustarvetta ja lisätä eloperäisen aineksen määrää maassa. Lisätietoja: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103478/RaHaartikkeli1_viherlannoitus_suomi_www.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Viljelijä Ben Silfvast on käyttänyt aluskasveja sekä vehnän että härkäpavun viljelyssä siitä lähtien, kun ne tulivat mukaan ympäristötukiohjelmaan vuonna 2007. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BBCBDC157-41B6-4945-9501-3AC951956D00%7D/70419
Viherlannoituksen käyttö viljelykierrossa on yksi tapa paran-taa peltomaan laatua ja satoisuutta. Tieto satotuottojen vähene-misestä voi kuitenkin hillitä viljelijän innostusta perustamaan viherlannoitusnurmia. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B733FB7D6-F6C3-4961-A62F-63DF52B4192A%7D/70420
Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman eroosiolta suojaavaa kasvipeitettä ja typpeä huuhtoutuu valumavesien mukana. Yksipuolisessa viljanviljelyssä pellolle ei jätetä muuta kasvimateriaalia kuin oljet ja muut puintitähteet, jolloin maan eloperäinen aines
Maatalouden vesiensuojelua edistetään monin tavoin. Ravinteita ja eroosioainesta sisältäviä valumavesiä pyritään puhdistamaan erilaisissa kosteikoissa. Tämä opas on kirjoitettu avuksi pienimuotoisten kosteikkojen perustamiseen. Oppaassa esitetään käytännönläheisesti kosteikon toteuttamisen eri vaiheet paikan
Avomaavihannesviljely Suomessa on jatkuvan kehityspaineen alla. Elinkeinon kannattavuutta ja kilpailukykyä tulisi pystyä tehostamaan ja tuotannosta koituvia ympäristöongelmia pitäisi pyrkiä hallitsemaan entistä paremmin. EU:n kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön direktiivin mukaisesti koko kasvintuotantosektorilla
