Vedenlaadunmittauksissa saatiin kiinnostavaa tietoa Vuohenojan vedenlaadun vaihtelusta. Vuohenojan vedenlaatu on maatalousvaltaiselle savimaa-alueelle tyypillisen heikko. Kuormitus on selvästi ajoittunut kasvukauden ulkopuolelle. Maatalouden osalta olisikin syytä lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä alueella eroosion vähentämiseksi.
Den här publikationen går in på hur fånggrödorna minskar kväveurlakningen och hur de lämpar sig för odling i praktiken. I första delen behandlar vi fånggrödornas möjligheter att minska urlakningen av
Tässä tekstissä kerrotaan miten rinnepellon muotoilulla saadaan pellon vesitalous hallintaan viljelykasvien ja maan muokkauksen avulla. Lisätietoja: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103526/case_vesitalouden_hallinnasta.pdf
I och med klimatförändringen kommer jordbruket att genomgå betydande förändringar. Behovet att anpassa jordbruket är stort och åtgärder bör vidtas utan dröjsmål. För Finland kan klimatförändringen även vara en möjlighet.
Maatalous tulee kohtaamaan merkittäviä muutoksia ilmastonmuutoksen myötä. Tarve maatalouden sopeuttamiselle on suuri ja toimiin tulee ryhtyä viivyttelemättä. Suomelle muuttuva ilmasto voi olla myös mahdollisuus. Ilmaston lämmetessä kasvukausi pitenee ja lämpösumma
Peltoalueilla tehtävät ojitushankkeet koskettavat usein monia maanomistajia ja isoissa hankkeissa tarvitaan maanomistajien kesken hyvää yhteistyökykyä, osaamista ja halua toteuttaa hanke niin, että siitä on mahdollisimman suuri hyöty kaikille ojitusyhteisön jäsenille.
Vuosina 2006-2014 toteutetussa tutkimushankkeessa Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) tutkittiin eri salaojitustekniikoiden, kuten ympärysaineen ja ojavälin, vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Tutkimuksessa perustettiin koekentät
Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi (PVO ja PVO2) -hankkeissa tutkittiin salaojan ympärysaineen ja ojavälin vaikutuksia pellon kuivatustilaan, satoon, ravinnehuuhtoumiin ja maan ominaisuuksiin. Ensimmäisen vaiheen loppuraportti julkaistiin vuonna 2010. Toinen vaihe
Havaintokokeissa testattiin viherlannoitusnurmien, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä sekä maanparannusaineiden käyttöä. Havaintokokeet toteutettiin vuosina 2010–2013, ja niissä verrattiin uutta ja vanhaa viljelymenetelmää keskenään. Pelto jaettiin kahteen osaan; toisessa viljelijä jatkoi viljelyä
Viljelijä Mikko Mäkelä kokee, että aluskasvit sopivat hyvin hänen tilansa pitkään viljakiertoon ja parantavat maan rakennetta. Aluskasvi sopii melkein millaiselle peltolohkolle vain, mutta eniten hyötyä aluskasveista on vesistöjen varrella ja
