Ilmastonmuutoksen edetessä kasvukauden ulkopuilinen sääkausi tulee eniten muuttumaan. Leutojen talvien lomaan saattaa tulla rankkoja pakkastalvia. Se on vähintään haasteellista ainakin syyskylvöisille lajeille. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_5_ilmastonmuutos-1.pdf
Eroosio vie Suomen pelloilta vuodessa keskimäärin 1340 miljoonaa kiloa maa-ainesta. Se on lähes 600 kiloa maata hehtaaria kohti. Maamassojen seassa kulkeutuu pelloilta pois valtavat määrät fosforia ja typpeä. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_4_kasvipeitteisyys.pdf
Suomessa on lähes 200 000 yli viiden aarin kokoista järveä ja niihin laskevia ojia, puroja ja jokia. Jokainen haluaa asua, elää ja hankkia toimeentulonsa puhtaiden vesien äärellä. Vastuullinen kansalainen tietää,
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7EAB85FE-FD48-496A-B4AB-4B6EC41267E5%7D/72874
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä luonnonmukaisten kuivatushankkeiden vaikutuksista vedenlaatuun, kiintoaineprosesseihin ja uomamorfologiaan. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan kehittää luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä sekä virtavesien hydraulista ja geomorfologista mallinnusta, jota käytetään työkaluna
Havaintokokeessa seurattiin biohiilen vaikutusta seuraavan kasvukauden ohran satoon ja maan liukoisen typen pitoisuuteen. Keväällä 2011 lohkolle kylvettiin ohra suojaviljaksi apilanurmelle. Biohiili levitettiin vuonna 2010. Hiiltä saaneen lohkon sato oli huomattavasti
Havaintokokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen esikasviarvoa syysrukiille. Vuonna 2009 perustettu viherlannoitusnurmi lopetettiin syksyllä 2010 ja lohkolle kylvettiin syysruis. Kasvukaudella 2011 lohkolla kokeiltiin eri lannoitustasoja. Kokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen
Havaintokokeessa seurataan yksipuolisessa viljelyssä olleen lohkon viljelykiertokokeilua. Osalle lohkoa perustettiin monivuotinen viherlannoitusnurmi kesällä 2010. Kokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta maan rakenteeseen, sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen eri
Havaintokokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta viljelykierrossa maan kasvukuntoon, sadon määrään ja laatuun. Havaintokokeessa seurataan myös viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen nurmen lopettamisen jälkeen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9CD53F24-4D1D-4E71-8930-A01EB16A4C85%7D/72873
Kokeessa kylvettiin ”muokkausretiisi” (Raphanus Sativus L.) kerääjäkasviksi kevätvehnän jälkeen. Retiisin tarkoituksena oli kerätä maasta typpeä, kuohkeuttaa maata ja suojata pintaa syksyn sateilta. Lohko jätettiin muokkaamatta syksyllä. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BCD23622F-EBBD-4295-B8A7-4A4044E4DFD9%7D/72879
