Virallisten lajikekokeiden tarkoituksena on kasvilajikkeiden viljelyarvon arviointi. Viljalajikkeiden taudinkestävyys on tärkeä osa viljelyarvoa ja lajikkeiden taudinkestävyys on merkittävä osa integroitua kasvinsuojelua. Tiedot kasvitautien esiintymisestä eri lajikkeilla perustuvat lumihomeen, härmän, ruosteiden
Tämä raportti on Suomen oloihin sovellettu katsaus kasvinsuojeluaineiden resistenssin perusteista, esiintymisestä ja ennaltaehkäisemisestä. Raportin aineisto pohjautuu Pohjoismaisen Norbarag (Nordic Baltic Resistance Action Group) -työryhmän 2010-luvulla kokoamiin tietoihin. Kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet
Rikkakasvit aiheuttavat merkittävää satohaittaa luonnonmukaisessa peltoviljelyssä. Yleisesti rikkakasvien hallinta perustuu luomutiloilla mekaaniseen maanmuokkaukseen, josta kuitenkin aiheutuu myös negatiivisia ympäristövaikutuksia kuten maan rakenteen heikkenemistä ja ravinteiden huuhtoutumista. Peitekasvien viljely on mielenkiintoinen
Tutkimuksessa tarkasteltiin Euroopan maiden peltobiomassapotentiaaleja erilaisilla skenaario-oletuksilla sekä selvitettiin kestävän kehityksen mukaista peltobioenergian tuotantoa. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti ruoantuotannon, väkiluvun kasvun, maatalouden kehittymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin alueellisiin peltoviljelystä saataviin bioenergiapotentiaaleihin. Lisätietoja:
Symbioosi on yhteiseloa, jossa kaikki osapuolet voittavat. Riistapelloissa homma toimii hienosti, kun viljelijällä on pellot, koneet ja osaaminen. Metsästäjällä on tahto ja motiivi. Kummallakin on tieto ja halu tehdä kestäviä
Havaintokokeissa testattiin viherlannoitusnurmien, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä sekä maanparannusaineiden käyttöä. Havaintokokeet toteutettiin vuosina 2010–2013, ja niissä verrattiin uutta ja vanhaa viljelymenetelmää keskenään. Pelto jaettiin kahteen osaan; toisessa viljelijä jatkoi viljelyä
Viljelijä Mikko Mäkelä kokee, että aluskasvit sopivat hyvin hänen tilansa pitkään viljakiertoon ja parantavat maan rakennetta. Aluskasvi sopii melkein millaiselle peltolohkolle vain, mutta eniten hyötyä aluskasveista on vesistöjen varrella ja
Juuret, samoin kuin lierot ja muut maaperäeläimet tekevät maahan reikiä, biohuokosia. Ne ovat pyöreitä ja suuria silmin nähtävissä aivan pienimpiä juurikanavia lukuun ottamatta. Juurikanavat ja lieronreiät muodostavat pitkiä, yhtenäisiä ja
Oppaassa selvittiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertoja viiden vuoden (2009–2013) ajalta. Materiaali koottiin hyödyntämällä Maaseutuviraston, Geologian tutkimuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen aineistoja. Viljelykiertotarkastelun lisäksi MTT
Julkaisussa käsitellään kerääjäkasvien toimivuutta typen huuhtoutumisen vähentäjänä ja soveltuvuutta käytännön viljelyyn. Ensimmäisessä osassa käsitellään kerääjäkasvien mahdollisuuksia vähentää typen huuhtoutumista tieteelliseltä tutkimuspohjalta ja toisessa osassa paneudutaan viljelijöiden tilakohtaisiin kerääjäkasvikokemuksiin. Tutkimusten ja
