Viljanviljelyyn erikoistuneilla tiloilla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja hoitaa maan kasvukuntoa viljelemällä monivuotisia viherlannoitusnurmia. Viherlannoitusnurmien avulla voidaan muun muassa vähentää lannoitustarvetta ja lisätä eloperäisen aineksen määrää maassa. Lisätietoja: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103478/RaHaartikkeli1_viherlannoitus_suomi_www.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Viljelijä Ben Silfvast on käyttänyt aluskasveja sekä vehnän että härkäpavun viljelyssä siitä lähtien, kun ne tulivat mukaan ympäristötukiohjelmaan vuonna 2007. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BBCBDC157-41B6-4945-9501-3AC951956D00%7D/70419
Viherlannoituksen käyttö viljelykierrossa on yksi tapa paran-taa peltomaan laatua ja satoisuutta. Tieto satotuottojen vähene-misestä voi kuitenkin hillitä viljelijän innostusta perustamaan viherlannoitusnurmia. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B733FB7D6-F6C3-4961-A62F-63DF52B4192A%7D/70420
Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman eroosiolta suojaavaa kasvipeitettä ja typpeä huuhtoutuu valumavesien mukana. Yksipuolisessa viljanviljelyssä pellolle ei jätetä muuta kasvimateriaalia kuin oljet ja muut puintitähteet, jolloin maan eloperäinen aines
Avomaavihannesviljely Suomessa on jatkuvan kehityspaineen alla. Elinkeinon kannattavuutta ja kilpailukykyä tulisi pystyä tehostamaan ja tuotannosta koituvia ympäristöongelmia pitäisi pyrkiä hallitsemaan entistä paremmin. EU:n kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön direktiivin mukaisesti koko kasvintuotantosektorilla
Eroosio vie Suomen pelloilta vuodessa keskimäärin 1340 miljoonaa kiloa maa-ainesta. Se on lähes 600 kiloa maata hehtaaria kohti. Maamassojen seassa kulkeutuu pelloilta pois valtavat määrät fosforia ja typpeä. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_4_kasvipeitteisyys.pdf
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7EAB85FE-FD48-496A-B4AB-4B6EC41267E5%7D/72874
Havaintokokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen esikasviarvoa syysrukiille. Vuonna 2009 perustettu viherlannoitusnurmi lopetettiin syksyllä 2010 ja lohkolle kylvettiin syysruis. Kasvukaudella 2011 lohkolla kokeiltiin eri lannoitustasoja. Kokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen
Havaintokokeessa seurataan yksipuolisessa viljelyssä olleen lohkon viljelykiertokokeilua. Osalle lohkoa perustettiin monivuotinen viherlannoitusnurmi kesällä 2010. Kokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta maan rakenteeseen, sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen eri
Havaintokokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta viljelykierrossa maan kasvukuntoon, sadon määrään ja laatuun. Havaintokokeessa seurataan myös viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen nurmen lopettamisen jälkeen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9CD53F24-4D1D-4E71-8930-A01EB16A4C85%7D/72873
