Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan hiiliviljelyn uudistavan maatalouden tavoitteiden mukaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa vahvistetaan ekosysteemiä ja kasvatetaan maaperän hiilivarastoa ruoantuotannon ohessa. Lisätietoja:
Laidunnusta voi toteuttaa lukemattomin eri järjestelyin. Tuomas Mattilan ja Pyry Saarisen kirjoittamassa, Carbon Actionin puitteissa julkaistussa, Laidunnusoppaassa keskitytään järjestelyihin, joilla turvataan mahdollisimman pitkä kasvustojen lepoaika laidunjaksojen välillä. Pitkistä lepojaksoista on
Dosentti Jussi Heinonsalon toimittama, lähes 20:n asiantuntijan voimin kirjoitettu hiiliopas perehdyttää lukijan maaperän hiileen, sen varastoihin ja prosesseihin, mittaustapoihin sekä siihen, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää. Opas on
Biostimulanteilla voidaan hetkellisesti tehostaa kasvin puolustuskykyä, ravinteidenottoa, juuristonkasvua ja kasvupotentiaalia sekä auttaa kasvia selviämään ympäristön stressitilanteista (äärilämpötilat, kuivuus, märkyys, suolaisuus). Markkinoilla on sekä edullisia että erittäin kalliita tuotteita. Viljelijän kannattaa
Kaupallisten toimijoiden mikrobituotteet voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään käyttötarkoituksensa mukaan: kasvitautien torjuntaan, palkokasvien nystyröinnin edistämiseen sekä viljely-ympäristön yleisen mikrobimonimuotoisuuden tukemiseen tarkoitetut tuotteet. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/mikrobivalmisteet-maanviljelyssa-2019.pdf
Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Eräs lähestymistapa maan kasvukunnon määrittämiseen on tehdä monipuolisia havaintoja ja pyrkiä muodostamaan kokonaiskuva maaperän toiminnasta.
Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksen pääkysymykseen ”voiko maan kasvukuntoa kehittää?” Tulosten perusteella kasvukunnon kehittäminen on mahdollista ja melko yksinkertaista useissa tapauksissa, mutta kaikkien kasvukunto-ongelmien korjaaminen ei ole välttämättä edes mahdollista.
Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu
Eloisa peltomaa on kuohkea ja keveä, ja se vilisee eloperäistä ainesta hajottavia ja kasveille ravinteita vapauttavia pieneliöitä. Hyvärakenteisen pellon runsaslukuiset, pyöreät muruset pidättävät hyvin vettä, ja sen huokoinen rakenne mahdollistaa
Hyvässä maassa ja toimivassa ympäristössä päästään kunnon tuloksiin. Siinä voi kasvattaa laadukasta ruokaa kestävästi ja samalla pitää huolta maan kasvukunnosta niin että tulevaisuuskin on taattu. Haitat on torjuttava. Se on
