Eloisa peltomaa on kuohkea ja keveä, ja se vilisee eloperäistä ainesta hajottavia ja kasveille ravinteita vapauttavia pieneliöitä. Hyvärakenteisen pellon runsaslukuiset, pyöreät muruset pidättävät hyvin vettä, ja sen huokoinen rakenne mahdollistaa

Hyvässä maassa ja toimivassa ympäristössä päästään kunnon tuloksiin. Siinä voi kasvattaa laadukasta ruokaa kestävästi ja samalla pitää huolta maan kasvukunnosta niin että tulevaisuuskin on taattu. Haitat on torjuttava. Se on

Tässä tekstissä kerrotaan miten rinnepellon muotoilulla saadaan pellon vesitalous hallintaan viljelykasvien ja maan muokkauksen avulla. Lisätietoja: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103526/case_vesitalouden_hallinnasta.pdf

Peltomaan ominaisuuksien havainnointia ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arviointia varten on kehitetty Peltomaan laatutesti. Se on tarkoitettu viljelijän apuvälineeksi maan hoitoon. Testiin sisältyy omien viljelytoimien arviointi, pellolla tehtävä tutkimus ja aiemmin teetetty

Kastelulla saadaan sadonlisäystä, mutta toimenpide on kallis ja vaatii hyvän vesilähteen. Usein on kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää parantaa pellon vedenpidätyskykyä, minkä seurauksena sadanta voidaan hyödyntää paremmin ja myös eroosio ja ravinnehuuhtoumat

Kasvien tuottamasta biomassasta puolet sijaitsee juurissa maan pinnan alla. Juurten päätehtävät ovat ankkuroida kasvi maahan ja ottaa maasta vettä ja ravinteita kasvia varten. Kasvaessaan ne samalla aikaansaavat paljon hyvää maan

Juuret, samoin kuin lierot ja muut maaperäeläimet tekevät maahan reikiä, biohuokosia. Ne ovat pyöreitä ja suuria silmin nähtävissä aivan pienimpiä juurikanavia lukuun ottamatta. Juurikanavat ja lieronreiät muodostavat pitkiä, yhtenäisiä ja

Kasvuston määrän arviointia varten ilmakuva on parasta ottaa kasvuston pensomis-korrenkasvuvaiheessa. Syysviljoilla ja monivuotisilla nurmilla tämä aika on toukokuun puolenvälin molemmin puolin kasvukauden aikaisuudesta riippuen. Kevätkylvöisillä kasveilla paras kuvausaika sijoittuu usein

Vuokramaiden osuus Suomen viljelypinta-alasta on noin kolmannes. Lyhyet sopimukset vaikeuttavat tuotannon suunnittelua eivätkä kannusta vuokralaista panostamaan pellon kasvukuntoon, vaikka se olisi tärkeää sekä ympäristön että tilan talouden kannalta. Myös vuokranantaja

Hyvässä maassa perusasiat ovat kunnossa. Niihin viljelijä voi vaikuttaa. Ensinnäkin ojituksen on toimittava, maan happamuuden oltava suotuisa ja ravinteiden tasapainossa. Maan kasvukunto, ja siitä huolehtiminen, on viljelijän osaamisesta ja tekemisen