Viljanviljelyyn erikoistuneilla tiloilla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja hoitaa maan kasvukuntoa viljelemällä monivuotisia viherlannoitusnurmia. Viherlannoitusnurmien avulla voidaan muun muassa vähentää lannoitustarvetta ja lisätä eloperäisen aineksen määrää maassa. Lisätietoja: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103478/RaHaartikkeli1_viherlannoitus_suomi_www.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Viljelijä Ben Silfvast on käyttänyt aluskasveja sekä vehnän että härkäpavun viljelyssä siitä lähtien, kun ne tulivat mukaan ympäristötukiohjelmaan vuonna 2007. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BBCBDC157-41B6-4945-9501-3AC951956D00%7D/70419
Viherlannoituksen käyttö viljelykierrossa on yksi tapa paran-taa peltomaan laatua ja satoisuutta. Tieto satotuottojen vähene-misestä voi kuitenkin hillitä viljelijän innostusta perustamaan viherlannoitusnurmia. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B733FB7D6-F6C3-4961-A62F-63DF52B4192A%7D/70420
Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman eroosiolta suojaavaa kasvipeitettä ja typpeä huuhtoutuu valumavesien mukana. Yksipuolisessa viljanviljelyssä pellolle ei jätetä muuta kasvimateriaalia kuin oljet ja muut puintitähteet, jolloin maan eloperäinen aines
Maatalouden vesiensuojelua edistetään monin tavoin. Ravinteita ja eroosioainesta sisältäviä valumavesiä pyritään puhdistamaan erilaisissa kosteikoissa. Tämä opas on kirjoitettu avuksi pienimuotoisten kosteikkojen perustamiseen. Oppaassa esitetään käytännönläheisesti kosteikon toteuttamisen eri vaiheet paikan
Avomaavihannesviljely Suomessa on jatkuvan kehityspaineen alla. Elinkeinon kannattavuutta ja kilpailukykyä tulisi pystyä tehostamaan ja tuotannosta koituvia ympäristöongelmia pitäisi pyrkiä hallitsemaan entistä paremmin. EU:n kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön direktiivin mukaisesti koko kasvintuotantosektorilla
Ilmastonmuutoksen edetessä kasvukauden ulkopuilinen sääkausi tulee eniten muuttumaan. Leutojen talvien lomaan saattaa tulla rankkoja pakkastalvia. Se on vähintään haasteellista ainakin syyskylvöisille lajeille. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_5_ilmastonmuutos-1.pdf
Eroosio vie Suomen pelloilta vuodessa keskimäärin 1340 miljoonaa kiloa maa-ainesta. Se on lähes 600 kiloa maata hehtaaria kohti. Maamassojen seassa kulkeutuu pelloilta pois valtavat määrät fosforia ja typpeä. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_4_kasvipeitteisyys.pdf
Suomessa on lähes 200 000 yli viiden aarin kokoista järveä ja niihin laskevia ojia, puroja ja jokia. Jokainen haluaa asua, elää ja hankkia toimeentulonsa puhtaiden vesien äärellä. Vastuullinen kansalainen tietää,
