Maan muokkausmenetelmät - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Rikkakasviopas – käytännön ohjeita rikkakasvien kemikaalittomaan torjumiseen

Rikkakasvi, oheiskasvi tai paskaruoho. Parjatut ja vihatut rikkaruohot valtaavat tilaa viljelyksillä ja puutarhassa. Ne saavat viljelijät ja puutarhurit viettämään unettomia öitä traktoreissa, konttaamaan polvensa helliksi ja punomaan taas uusia juonia

Maan muokkausmenetelmät

2019 by [email protected] in Maan muokkausmenetelmät

Suorakylvössä (no-till) maaperän ominaisuuksiin ei vaikuteta muokkauksella, jolloin maan rakenne asettuu luontaiseen tasapainotilaan. Maan soveltuvuus suorakylvöön riippuu siitä, kuinka tiiviiksi se asettuu muokkauksen loputtua. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/edellytykset-suorakylvolle-2019.pdf

Maan muokkausmenetelmät

2019 by Ruralia-instituutti in Maan muokkausmenetelmät

Suomessa käytetty termi pellon tasaukselle on oikeastaan virheellinen, sillä oikeammin kyse on pellon kaltevuuden hallinnasta (land grading). Tavoitteena ei ole täysin tasainen pelto, vaan tilanne, jossa vesi ei keskity haitallisesti

Muokkausjärjestelmän valinta: Miksi ja miten maata muokataan?

Maan muokkausmenetelmät

2019 by Ruralia-instituutti in Maan muokkausmenetelmät

Maan muokkauksella pyritään luomaan kasveille sopiva kasvualusta ja säätelemään maaperän toimintaa. Vaikutusta voidaan ajatella neljän osaalueen kautta: vesitalous, ilmatila, hajotus ja lajisto. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/muokkausjarjestelman-valinta-2019.pdf

Maan muokkausmenetelmät

2019 by Ruralia-instituutti in Maan muokkausmenetelmät

Kyntöön liittyy yleisesti tunnistettuja haittoja. Suuri osa vetokoneen painosta on taka-akselin vakopyörällä, joka kulkee vaossa pohjamaan pinnassa, joten tiivistymisriski syvälle on suuri. Jos rengas luistaa, se hiertää pohjamaan huokosia umpeen.

Maan muokkausmenetelmät

2019 by Ruralia-instituutti in Maan muokkausmenetelmät

Kasvien kasvua rajoittavien haitallisten tiivistymien poistamisessa syvä- ja voimakasjuuriset kasvit ovat ensisijaisia. Joskus tiivistymä voi kuitenkin olla niin voimakas, etteivät kasvien juuret pääse sen läpi. Tällöin tiivistymä on tarpeen rikkoa

Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla?

Maan muokkausmenetelmät

2018 by Ruralia-instituutti in Maan muokkausmenetelmät

Maan tiivistyminen on yleinen viljelymaiden ongelma. Entistä raskaammat maatalouskoneet lisäävät maaperän kuormitusta. Kun maaperä tiivistyy, sen irtotiheys kasvaa ja huokosten määrä vähenee, mikä heikentää maan vedenpidätyskykyä, vedenläpäisykykyä sekä kaasunvaihtoa. Tiivistymisen

Maan muokkausmenetelmät

2018 by Ruralia-instituutti in Maan muokkausmenetelmät

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä. Sitä voidaan mitata eri tavoin ja siinä voi olla erilaisia häiriöitä. Tässä raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. Tutkimuksen taustalla on kahdeksalla tilalla tehdyt

Viljelymenetelmät muuttavat peltomaan ominaisuuksia – Peltomaan laatutesti työkaluna havaintojen tekoon

Maan muokkausmenetelmät

2014 by RaHa-hanke in Maan muokkausmenetelmät

Peltomaan ominaisuuksien havainnointia ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arviointia varten on kehitetty Peltomaan laatutesti. Se on tarkoitettu viljelijän apuvälineeksi maan hoitoon. Testiin sisältyy omien viljelytoimien arviointi, pellolla tehtävä tutkimus ja aiemmin teetetty

Maan rakenteen parantaminen jankkuroinnilla

Maan muokkausmenetelmät

2012 by RaHa-hanke in Maan muokkausmenetelmät

Havaintokokeessa jankkuroitiin kaksivuotinen viherlannoitusnurmi. Tavoitteena oli poistaa maan tiivistymät sekä kasvattaa ruokamultakerrosta. Kokeessa havainnoitiin jankkuroinnin vaikutusta maan rakenteeseen, nurmen kasvuun sekä pintamaan vedenjohtavuuteen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B21C71BFC-BB52-4B08-9C69-253D5FAB2B60%7D/72867

Kasvinvuorottelu

2012 by Baltic Sea Action Group in Kasvinvuorottelu

Eroosio vie Suomen pelloilta vuodessa keskimäärin 1340 miljoonaa kiloa maa-ainesta. Se on lähes 600 kiloa maata hehtaaria kohti. Maamassojen seassa kulkeutuu pelloilta pois valtavat määrät fosforia ja typpeä. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_4_kasvipeitteisyys.pdf

Kuitu

2011 by RaHa-hanke in Kuitu

Työn tarkoituksena oli selvittää, voidaanko maan puukuitulisäyksella ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä parantaa maan mururakenteen kestävyyttä, ja siten pienentää maan eroosioherkkyyttä. Puukuidun vaikutuksia tutkittiin RaHa-hankkeen havaintokokeisiin osallistuneiden viljelijöiden koelohkoilta kerätyistä pintamaanäytteistä. Mukana