side-area-logo

Tasapainoinen lannoitus

Tasapainoinen lannoitus perustuu pellon ravinnetilaan, kasvien tarpeisiin sekä realistiseen peltolohkolta odotettavaan satotasoon. Lannoituksen perustana on maan ravinnetilan tuntemus myös hivenravinteiden osalta. Tällöin lannoitus perustuu todelliseen tarpeeseen ja kasvit tuottavat hyvän sadon.

Typpitaselaskurin käyttöohje

Typpitaselaskuri on tarkoitettu työkaluksi, jolla viljelijät ja neuvojat voivat laskea ja tulkita peltolohkojen typpitaseita sekä soveltaa tietoa viljelyn kehittämiseksi ympäristöä ja taloudellista tulosta silmällä pitäen. Peltolohkon typpitase eli lannoitteissa annetun

Kasvinravinteet avomaanvihannesten tuotannossa : Tuloksia Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeesta v. 2016‒2018

Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä vihannesten hyvän kasvun ja sadon laadun kannalta. Tähän raporttiin on koottu perustietoa pää-, sivu- ja hivenravinteiden merkityksestä vihannesviljelyssä. Lisäksi esitellään erilaisia lannoitusmenetelmiä, jotka ovat tulleet

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa : Glyfosaatin ja muiden rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö tankkiseoksena ammoniumsulfaatin kanssa – Nesteravinne -hankkeen loppuraportti

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Jokioisissa tutkittiin vuosina 2017 ja 2018 yhteensä kuudessa kenttäkokeessa nestemäisen ammoniumsulfaatin (AMS) soveltuvuutta tankkiseoksiin viljoilla yleisesti käytettävien rikkakasvien torjunta-aineiden (herbisidien) kanssa. Kenttäkokeet toteutettiin osana Nesteravinne -hanketta (2017–2019), jonka

Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana

Kasvin ravinnetilaa voidaan tarkastella kasvianalyysin avulla. Kokoomanäytteenä kerätty otos pellon kasveista kuvaa kasvien keskimääräistä ravinnepitoisuutta, mutta sen avulla on vaikea tutkia yksittäisiä kasveja. Lisäksi näytteen oton ja tulosten saamisen välillä

Kationinvaihtokapasiteetti ja maiden ominaisuudet

Kasvinravinteita on maassa sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneina. Maaperä kykenee varastoimaan näitä ravinteita kasveille helposti käytettävään muotoon sähkövarauksien avulla. Maaperän kykyä varastoida positiivisia kationeja kutsutaan kationinvaihtokapasiteetiksi ja negatiivisten anionien varastointikykyä

Kasvianalyysi maan kasvukunnon hoidon työkaluna

Kasvit kertovat maan kasvukunnosta. Mitä paremmin kasvit kasvavat, sitä parempi kasvuympäristö maaperä niille on. Käänteisesti ajatellen, kasvien kasvuhäiriöt heijastavat ongelmia maan kasvukunnossa. Maa-analyysien avulla voidaan arvioida, paljonko ravinteita olisi kasvien

Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa

Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen (vaihtuvaan) muotoon. KVK riippuu maan savipitoisuudesta ja multavuudesta, joten sitä voidaan käyttää maan viljavuustilan arviointiin. Tämän lisäksi KVK:ta

Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin

Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu

Vihannesten ja mansikan tasapainoinen fosfori- ja typpilannoitus

Puutarhatuotanto avomaalla on hyvin intensiivinen maankäytön muoto. Suurin osa puutarhakasvien ravinnetarpeesta täytetään väkilannoitteilla. Lannoituksen suunnittelu pohjautuu osittain tutkimustuloksiin, osittain vuosien mittaan kertyneeseen kokemustietoon. Suunnittelun perustana on maasta tehty viljavuustutkimus. Avomaan

Hyötyä taseista : Ravinnetaseiden tulkinta ympäristön ja viljelyn hyödyksi

Hyötyä taseista -hankkeessa tuotettiin typen peltotaseiden jakaumat Suomen yleisimmille viljelykasveille yhdistämällä kaikki saatavilla oleva ja systemaattisesti kerätty ravinnetasetieto peltoviljelystä. Jakaumien perusteella viljelykasvit luokiteltiin neljään eri ryhmään: (I) säilörehunurmi, (II) kaura,

Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin

Oppaassa selvittiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertoja viiden vuoden (2009–2013) ajalta. Materiaali koottiin hyödyntämällä Maaseutuviraston, Geologian tutkimuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen aineistoja. Viljelykiertotarkastelun lisäksi MTT

JÄRKI-ISKU 1: Kierrätysmaatalous

Kierrätysmaatalouden tavoite on tehostaa kierrätystä maatilan sisällä, mutta myös tilojen välillä. Ravinteet siirtyvät lannasta tai lannoitteesta peltoon, sieltä kasviin ja pellolla kasvatetun rehun kautta takaisin eläintilalle. Tilojen yhteistyö tiivistäisi kierrätystä.

TEHO-hankkeen raportteja, osa 2: Peltomaan laatutesti, Ravinnetaseet

Julkaisun ensimmäisessä osassa on kerätty yhteen kokemuksia ja palautetta Peltomaan laatutesteistä. Testin avulla havainnoidaan ja saadaan tietoa peltomaan fysikaalisesta ja biologisesta tilasta sekä maan kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Testissä saadut havainnot toimivat

TEHO-hankkeen raportteja, osa 1

Raportti käsittelee jaettua typpilannoitusta ja toisessa osassa käsitellään pientareiden ja suojakaistojen vaikutusta peltolohkolta saatavaan taloudelliseen tulokseen. Kolmannessa osassa esitetään tuloksia kokeilusta, jossa pyrittiin vähentämään kipsin avulla fosforin huuhtoutumista pellolta. Neljäs

Ravinnetaseet TEHO-tiloilla

Ravinnetase on laskentamenetelmä, jonka avulla seurataan maatalouden ravinnevirtoja. Ravinnetaseita on useita erilaisia kuten peltotase, porttitase, karjantase ja lantatase. Ravinnetaseiden tulokset vaihtelevat eri vuosina mm. viljelykasvin, lannoitustason, satotason ja sääolojen vaikutuksesta.

Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen

Kasvuolosuhteet vaihtelevat tavallisesti hyvinkin paljon peltolohkoittain, ja samalla tavoin myös sadoissa voi olla suurta lohkokohtaista vaihtelua. Satotason lohkokohtainen määrittäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvä käytäntö kaikilla tiloilla. Tiedon avulla olisi

Typpilannoituksen tarkentaminen TEHO:n tilakokeilu v. 2009

Julkaisussa kerrotaan tilakokeilussa tehdyn jaetun typpilannoituksen tuloksista satotasoon. Jos kevään typpilannoitusta seuraa pian runsaita sateita, on riskinä, että typpeä huuhtoutuu merkittävästi pois kasvien ulottuvilta. Jos kaikki typpi on annettu kerralla,

Ravinnetaseet maatalouden vesistökuormituksen arviointikeinona

Tässä työssä tutkittiin 28 maitotilan ravinnevirtoja yhden vuoden ajan laskemalla typen, fosforin ja kaliumin taseet peltoviljelylle (peltotase), karjalle (karjan tase) sekä koko tilalle (tilatase). Laskelmilla selvitettiin kokonaisravinteiden lisäys, poisto, tase