Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää naudan lietelannan, tilakohtaisen biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen ja käsittelyjäännöksestä separoitujen neste- ja kuivajakeiden käyttöarvoa nurmen ja ohran tuotannossa verrattuna väkilannoitetyppeen. Laajemmin tavoite oli saada lisää tutkittua tietoa
Työn tavoitteena oli tarkastella lantaa käsittelevän biokaasulaitoksen kokonaisketjua raaka-aineiden hankinnasta tai varastoinnista lopputuotteiden käyttöön sekä tunnistaa ketjun energia- ja ravinnetaseiden sekä ympäristövaikutusten näkökulmasta parhaat toimintatavat. Lisätietoja: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/485744
Biolaitokset käsittelevät huomattavia määriä biomassoja ympäri vuoden, mutta niistä jalostettavien lannoitevalmisteiden käyttö on mahdollista vain kasvukauden aikana. Tuotteiden varastointi valmistuksesta käyttöön on biolaitoksille ongelma ja toisaalta niiden varastointi on ongelma
Ammoniakin haihtuminen voi kuluttaa levityksen jälkeen lietteen ammoniumtypestä kymmeniä prosentteja. Haihtumisen suuruuteen vaikuttavat lietteen, maaperän ja sään ominaisuudet sekä levitysmenetelmä. Jos lietteen pH on alle 6,5:n, alhainen pH vähentää tehokkaasti
Havaintokokeissa testattiin viherlannoitusnurmien, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä sekä maanparannusaineiden käyttöä. Havaintokokeet toteutettiin vuosina 2010–2013, ja niissä verrattiin uutta ja vanhaa viljelymenetelmää keskenään. Pelto jaettiin kahteen osaan; toisessa viljelijä jatkoi viljelyä
Maanparannusaineita käytetään kasvinviljelyssä parantamaan maan viljelyominaisuuksia. Niiden avulla voidaan myös vähentää maaperästä aiheutuvia vesistö- ja ilmastopäästöjä sekä tallettaa hiiltä maaperään. Maanparannusaineiden teho perustuu ensisijaisesti muuhun kuin ravinteisiin, mutta ne voivat
Havaintokokeessa seurattiin biohiilen vaikutusta seuraavan kasvukauden ohran satoon ja maan liukoisen typen pitoisuuteen. Keväällä 2011 lohkolle kylvettiin ohra suojaviljaksi apilanurmelle. Biohiili levitettiin vuonna 2010. Hiiltä saaneen lohkon sato oli huomattavasti
Työn tarkoituksena oli selvittää, voidaanko maan puukuitulisäyksella ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä parantaa maan mururakenteen kestävyyttä, ja siten pienentää maan eroosioherkkyyttä. Puukuidun vaikutuksia tutkittiin RaHa-hankkeen havaintokokeisiin osallistuneiden viljelijöiden koelohkoilta kerätyistä pintamaanäytteistä. Mukana
Havaintokokeessa seurattiin biohiilen (puuhiili) levitystä ja sen vaikutusta rypsin satoon ja ravinteiden huuhtoutumiseen. Kokeessa levitetään ja muokataan biohiiltä maahan noin 10 tn hehtaarille. Biohiilen odotetaan parantavan muun muassa maan vesitaloutta,
Karjanlanta on arvokasta lannoitetta, jonka sisältämät ravinteet tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi viljelykasvien ravinteina. Kotieläimet ovat jakaantuneet epätasaisesti sekä valtakunnallisesti, alueellisesti että paikallisesti. Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan on syntynyt erityisesti sika-