Kastelulla saadaan sadonlisäystä, mutta toimenpide on kallis ja vaatii hyvän vesilähteen. Usein on kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää parantaa pellon vedenpidätyskykyä, minkä seurauksena sadanta voidaan hyödyntää paremmin ja myös eroosio ja ravinnehuuhtoumat
Kasvien tuottamasta biomassasta puolet sijaitsee juurissa maan pinnan alla. Juurten päätehtävät ovat ankkuroida kasvi maahan ja ottaa maasta vettä ja ravinteita kasvia varten. Kasvaessaan ne samalla aikaansaavat paljon hyvää maan
Juuret, samoin kuin lierot ja muut maaperäeläimet tekevät maahan reikiä, biohuokosia. Ne ovat pyöreitä ja suuria silmin nähtävissä aivan pienimpiä juurikanavia lukuun ottamatta. Juurikanavat ja lieronreiät muodostavat pitkiä, yhtenäisiä ja
Kasvuston määrän arviointia varten ilmakuva on parasta ottaa kasvuston pensomis-korrenkasvuvaiheessa. Syysviljoilla ja monivuotisilla nurmilla tämä aika on toukokuun puolenvälin molemmin puolin kasvukauden aikaisuudesta riippuen. Kevätkylvöisillä kasveilla paras kuvausaika sijoittuu usein
Vuokramaiden osuus Suomen viljelypinta-alasta on noin kolmannes. Lyhyet sopimukset vaikeuttavat tuotannon suunnittelua eivätkä kannusta vuokralaista panostamaan pellon kasvukuntoon, vaikka se olisi tärkeää sekä ympäristön että tilan talouden kannalta. Myös vuokranantaja
Havaintokokeessa jankkuroitiin kaksivuotinen viherlannoitusnurmi. Tavoitteena oli poistaa maan tiivistymät sekä kasvattaa ruokamultakerrosta. Kokeessa havainnoitiin jankkuroinnin vaikutusta maan rakenteeseen, nurmen kasvuun sekä pintamaan vedenjohtavuuteen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B21C71BFC-BB52-4B08-9C69-253D5FAB2B60%7D/72867
Eroosio vie Suomen pelloilta vuodessa keskimäärin 1340 miljoonaa kiloa maa-ainesta. Se on lähes 600 kiloa maata hehtaaria kohti. Maamassojen seassa kulkeutuu pelloilta pois valtavat määrät fosforia ja typpeä. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_4_kasvipeitteisyys.pdf
Peltomaan hyvä kasvukunto edellyttää hyvää maan rakennetta. Hyvään maan rakenteeseen kuuluu savimaassa maan mururakenne, joka syntyy biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tapahtumien tuloksena. Tietopaketti kertoo, millä keinoin viljelijä voi edistää maan
Julkaisun ensimmäisessä osassa on kerätty yhteen kokemuksia ja palautetta Peltomaan laatutesteistä. Testin avulla havainnoidaan ja saadaan tietoa peltomaan fysikaalisesta ja biologisesta tilasta sekä maan kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Testissä saadut havainnot toimivat
