Viljelykierto - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Carbon Action -hiilitilat: Jokela

Maakunta: Uusimaa
Luomutila
Julkaisija: Carbon Action -hanke 2020

Jokelan tila Nurmijärvellä. Tila on luomu kasvinviljelytila, ja sitä viljelevät Piia ja Petri Jokela. Tila on Petrin sukutila ja Piialle tämä on 13. vuosi maanviljelijänä. Tilan viisivuotisessa kierrossa on kaksi nurmivuotta ja kolme viljavuotta, kauraa ja ruista. Nurmi päätetään aina syysviljaan ja yleensä koetetaan saada palkokasvi väliin, kolmas vuosi on suojaviljavuosi. Peltohehtaareja tilalla on 147, joista suurin osa on vuokramaita, omia on 13 ha.

Lue lisää >>

Carbon Action -hiilitilat: Simola

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: Carbon Action -hanke 2020

Simolan tila Mäntsälässä. Kolmannessa polvessa tilaansa viljelevä Arto Uusi-Simolan tila on tavanomainen kasvinviljelytila, jolla suorakylvetään ja muokataan mahdollisimman vähän. Monipuolisessa viljelykierrossa on syysvehnää ja ruista, kevätvehnää, kauraa, öljykasveja, palkokasveja, kuminaa ja uutuutena nyt viherkesantoa. Noin 73 hehtaarin peltoala on pääasiassa savimaata, mutta maalajien vaihtelu voi olla suurta. Kerääjäkasvit kuuluvatkin kiinteänä osana tilan viljelymenetelmävalikoimaan.

Lue lisää >>

Kerääjäkasvit pitävät pellon vihreänä

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: VILKKU-hanke 2020

Simolan tilalla Mäntsälässä on kokeiltu kerääjäkasvien käyttöä suorakylvetyillä pelloilla lupaavin tuloksin. Satotasot eivät ole alentuneet ja peltojen kasvukunto on kohentunut. Kerääjäkasvien käyttöä aluskasvina on opeteltu Simolassa vuodesta 2015 alkaen. Tavoitellut hyödyt liittyvät sekä viljelyyn että ympäristöön. ”Kun pääkasvin sato on puitu pois, kerääjäkasvi jatkaa kasvuaan pellossa, eikä maa ole eroosiolle altis. Kerääjäkasvi kerää maasta ravinteita puinnin jälkeen ja kun se seuraavana keväänä kuolee pois, ravinteet ovat taas satokasvin käytettävissä”, tilaa päivätyönsä ohella viljelevä Arto Uusi-Simola tiivistää kerääjäkasvien käyttötarkoituksen.

Lue lisää >>

Yhteyttävää kasvustoa ympäri vuoden

Maakunta: Uusimaa
Luomutila
Julkaisija: VILKKU-hanke 2020

Jokelan luomutilalla Nurmijärvellä pellot pidetään jatkuvasti kasvipeitteisinä. Maanmuokkaus on vähennetty minimiin. Osallistuminen hiiliviljelyhankkeeseen on tuonut uusia ajatuksia ja kontakteja. Koska luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita rikkakasvien hävittämiseen, monella luomutilalla rikkaongelmia ratkotaan voimakkaalla maanmuokkauksella. Näin tekivät ensi alkuun myös Piia ja Petri Jokela, jotka siirtyivät luomuun vuonna 2010. Nyt alkamassa on jo neljäs satokausi, joiden aikana peltolohkoja ei ole kynnetty lainkaan. Osaa tilan lohkoista ei ole kynnetty kuuteen vuoteen. ”Sen verran lujasti uskomme kyntämättömyyteen, että myimme paluuaurat pois”, Petri kertoo. Rikkaäestäkään ei tarvita. Tilan rikkapolitiikka perustuu runsaaseen ja monipuoliseen pää- sekä aluskasvustoon. Kun pellolla vallitsee kova kilpailu elintilasta, eivät rikat pääse juhlimaan.

Lue lisää >>

Kokeilunhalu vie viljelijän riskirajoille

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: VILKKU-hanke 2017

Monilla Keski-Uudenmaan maatiloilla viljellään leipävehnää ja mallasohraa sekä rypsiä tai rapsia. Kaikkia niitä kasvatetaan myös mäntsäläläisellä Paunin tilalla, mutta neljättä vuotta tilaa isännöivä Ilari Sundberg haluaa testata muitakin vaihtoehtoja – ei kuitenkaan pelkästä kokeilemisen ilosta. ”Olen mahdollisesti korvaamassa möhöjuuren vaivaamaa rapsia pellavalla, koska siihen tauti ei tartu. Hernettä ja härkäpapua taas haluan viljellä siitä syystä, ettei apulantaa tarvitse käyttää niin paljon, koska palkokasvit sitovat typpeä itse.”

Lue lisää >>

Kerääjäkasvit kuohkeuttavat Hämölän perunapeltoja

Maakunta: Varsinais-Suomi
Julkaisija: TEHO-hanke 2012

Varhaisperunan noston jälkeen paljas pelto on altis ravinnehuuhtoumille. Pellolle kylvettävät kerääjäkasvit pysäyttävät ravinteiden paon ja parantavat maan rakennetta. Hyvä kerääjäkasvusto myös vähentää rikkakasvien leviämistä. Rymättylän Otavan saaressa perunaa viljelevä Kari Hämölä on käyttänyt kerääjäkasvina jo pitkään kauraa, sillä sen siementä on ollut varastossa. Perunat nostetaan juhannuksen aikaan, ja naattien kuivuttua Hämölä kylvää kauran kylvökoneella.

Lue lisää (PDF) >>

Sinimailanen rytmittää Ylönkylän peltojen viljelykiertoa

Maakunta: Varsinais-Suomi
Julkaisija: TEHO-hanke 2012

Sinimailanen on ollut keskeinen nurmiseoksen kasvi Perniössä sijaitsevan Ylönkylän tilan peltojen viljelyssä jo pitkään. Ensituntuman kasviin tilan isäntä Matti Erjala sai jo Pohjois-Amerikan harjoitteluajalta. Ajatus hautui lähes kolmekymmentä vuotta, kunnes kasvi otettiin tilalla kokeiluun vuonna 2004. Tavoitteena oli sinimailasen avulla parantaa maankasvukuntoa sekä hyödyntää sen esikasviarvoa typensitojana.

Lue lisää (PDF) >>

Erikoiskasveilla riskienhallintaa ja lisätuloa tilalle

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: Ilmase-hanke Luke

Kallepekka Toivonen viljelee Nurmijärvellä kotitilaansa kolmannessa polvessa. Perinteisten viljelykasvien ohella Myllymäen tilalla viljellään kolmea erikoiskasvia. Öljypellava, kumina ja camelina ovat isännän mukaan mielenkiintoisempiaja palkitsevampia viljeltäviä kuin tavanomaiset viljat. Lisäksi erikoiskasvit tasaavat kasvinviljelytilan työhuippuja sekä monipuolistavat tulonlähteitä ja viljelykiertoa. Monipuolinen viljelykasvilajisto on kasvinviljelytilan keino varautua kasvaviin hintaheilahteluihin ja muuttuviin sääoloihin. Ilmastonäkökulmasta viljelyn monipuolistaminen on edullista kasvipeitteisyyden lisääjänä, ravinteidenoton tehostajana ja kotimaisen tuotannon varmentamisessa. Erikoiskasvit tarjoavat myös maan kasvukunnon ylläpitoon apua, mikäli odotetut rankkasateet, tulvat ja hellejaksot yleistyvät.

Lue lisää >>

Kallelan luomutilan ilmastotoimet Maskussa

Maakunta: Varsinais-Suomi
Luomutila
Julkaisija: Ilmase-hanke Luke

Heikki ja Minna Ajosenpää viljelevät Maskun kunnassa Varsinais-Suomessa sijaitsevaa Kallelan luomutilaa. Ilmastonmuutokseen varautuminen näkyy tilalla toteutettuina ilmastotoimina, kuten monipuolinen viljelykierto, kerääjäkasvit, säätö- ja täydennysojitukset sekä muokkauksen minimointi. Ilmastotoimet ovat oleellinen osa tilan luomutuotantoa.

Lue lisää >>

Tikan Maatila Oy: Kasvipeitteisyys

Luomutila
Julkaisija: SOMPA-hanke Luke

Vesa Tikka on harjoittanut turvemaan kasvipeitteistä viljelyä jo liki 20 vuotta. ”Perusviljelykierrossa pelto on yleensä kolme vuotta nurmella ja sen jälkeen vuoden herneellä, toisen härkäpavulla ja kolmannen viljalla”, Vesa kuvailee. Talveksi peltoon jätettävänä aluskasvina on heinä. Menetelmän ansiosta noin 80 % Tikan maatilan peltoalasta on aina kasvipeitteisenä. ”Kasvipeitteisyys edistää maan paranemista, sillä pellon ravinnepitoisuus kasvaa aluskasvin sitoessa typpeä. Heinä varastoi myös auringon säteilyä syksyisin aina lumen tuloon asti”, Vesa kehuu. Turvemaiden kasvipeitteinen viljely tehostaa myös hiilen sitomista ja ehkäisee ravinnehuuhtoumaa lähivesistöihin.

Lue lisää >>

Saneerauskasvit parantavat maan kasvukuntoa Alaspään tilalla Perniössä

Maakunta: Varsinais-Suomi
Luomutila
Julkaisija: Ilmase-hanke Luke

Kalle Kivelän viljelemä Alaspään maatila Salon Perniössä on kasvinviljelytila, peltoa on 37 ha. Tilan pääkasvina on aikaisemmin ollut sokerijuurikas, myös viljoja on tilalla viljelty. Vuonna 2018 tila siirtyi luomutuotantoon ja siten myös kasvivalinnat tulevat muuttumaan. Saneerauskasveja on tilalla viljelty kuuden vuoden ajan. -Tilallamme on ollut käytössä Sucroksen myynnissä oleva Colonel-öljyretikkalajike, jolla on hyvä saneerausteho ankeroiseen. Sen pääjuuri on parhaimmillaan noin kahden sentin paksuinen ja juuret kasvavat reilusti kyntökerroksen alapuolelle, kertoo Kalle.

Lue lisää >>