Kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Rakennekalkitus pitää ravinteet peltomaassa

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: VILKKU-hanke 2019

Tuusulalaisviljelijä Jyri Seuna päätti kokeilla rakennekalkitusta kivikovaksi tiivistyneen savimaan parantamiseen. Hän uskoo toimenpiteen edistävän sekä viljelyä että vesiensuojelua. Palojokeen rajoittuva 16 hehtaarin peltolohko siirtyi Seunan omistukseen pari vuotta sitten. Maalajia hän kuvailee erittäin haastavaksi. ”Lohkon toisella puoliskolla maa on todella sitkeää ja kuivuu keväällä hyvin hitaasti.” Yksi rakennekalkituksen päätavoitteista onkin parantaa veden liikkumista maan sisällä.

Lue lisää >>

Lanta hyödyksi hevostilan laidunten uudistamisessa

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: VILKKU-hanke 2019

Tuusulalaisen ratsutallin lantaa on käytetty niin luomuviljelyssä kuin energiantuotannossakin. Nyt sitä hyödynnetään omien laidunten uudistamiseen. Kellokoskella vuodesta 2013 toiminut ratsutalli Vively tarjoaa täysihoitoa 22 hevoselle ja parille pikkuponille. Lantaa syntyy kuukausittain noin kuutio hevosta kohden, poneilla ehkä puolet vähemmän. Kuukausitasolla lannantuotto on siten yhteensä n. 23 ja vuositasolla 276 kuutiota.

Lue lisää >>

Kipsihankkeeseen positiivisin mielin

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: VILKKU-hanke 2019

Vihannesviljelijä Hannu Rinnekaria ei tarvinnut liiemmin houkutella hankkeeseen, jossa käsitellään kipsillä Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Aiempien kokeilujen perusteella on lupa odottaa, että kipsi pitää ravinteet pellossa ja hillitsee niiden huuhtoumista vesistöihin. Keväällä 2018 Rinnekari osallistui tilaisuuteen, johon oli kutsuttu nurmijärveläisiä maanviljelijöitä kuulemaan tutkittua tietoa peltojen kipsikäsittelyn hyödyistä. Samalla tarjottiin mahdollisuutta osallistua Vantaanjoen kipsihankkeeseen, jonka tavoitteena on käsitellä kipsillä yhteensä 3 500 hehtaaria peltoa vuosina 2018 – 2019. Tarjouksen houkuttelevuutta lisäsi se, että osallistuminen ei aiheuttaisi viljelijöille kustannuksia. Levitystyönkin tekisi ulkopuolinen urakoitsija.

Lue lisää >>

Hevosenlanta elävöittää vanhoja savimaita

Maakunta: Uusimaa
Julkaisija: VILKKU-hanke 2019

Luomuviljelijä Markus Lusua käyttää hevosenlantaa savisten peltojensa maanparannukseen. Menetelmä toimii, mutta lantaa tarvitaan paljon. Palojoen laaksossa sijaitsevalla Pikunmäen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyminen tapahtui pienellä viiveellä, koska Lusua halusi ensin käyttää loppuun isänsä ostamat keinolannoitteet. Jälkikäteen lykkäyspäätös on harmittanut. ”Olisi ollut paljon järkevämpää myydä vanhat lannoitteet pois saman tien ja aloittaa suoraan luomussa, jolloin olisin päässyt myymään tavaraa luomustatuksella aikaisemmin.”

Lue lisää >>

Mäkitalot ovat tyytyväisiä lannan separointilaitteeseen

Maakunta: Varsinais-Suomi
Julkaisija: TEHO-hanke 2012

Separointilaitteeseen Mäkitalot päätyivät kokeilunhalusta sikalalaajennuksen yhteydessä. He halusivat vähentää lietteenlevityksen hajuhaittoja ja kohdistaa lannan ravinteet paremmin lohkoille. Separoinnin hyödyiksi Mäkitalot laskevat veden säästön,kun lietekuilujen huuhtomiseen käytetään veden sijasta separoitua nestettä. Nestejaetta tarvitsee myös sekoittaa ennen levitystä huomattavasti vähemmän kuin lietelantaa. Lannan ravinteet saadaan hyödynnettyä taloudellisesti helpommin isommalle alalle lohkojen ja kasvien tarpeiden mukaisesti.

Lue lisää (PDF) >>

Suomisten maitotila kierrättää ravinteet yhteistyön avulla

Maakunta: Varsinais-Suomi
Luomutila
Julkaisija: TEHO-hanke 2012

Luomumaitoa tuottava Vennan tila Turun Tortinmäessä laittaa ravinteet hyötykäyttöön luovuttamalla lantaa rehunsa sopimusviljelijöille. Yhteistyökumppaneiden löytäminen on käynyt helposti, kun kaikki voittavat. Suomiset tuntevat sopimusviljelijänsä ja sopimukset joustavat tarvittaessa. Ymmärtämys ja joustavuus ovatkin toimivan yhteistyön ehdot. Ekologisuuden nimissä kaikki toiminnot pyritään pitämään mahdollisimman lähellä.

Lue lisää (PDF) >>

RaviMeri ravitallin lanta palaa peltoon Kokemäellä

Maakunta: Satakunta
Julkaisija: TEHO-hanke 2012

Meri Elomaan ravitallille tuodaan heinää 25 kilometrin päästä Kauvatsalta. Tallin lantala tyhjenee aina heinäkuorman tullessa, kun rehunviljelijä vie lannan pellolle paluukyydissä. Kun pyöröpaalit on purettu traktorin kyydistä, tilalle lastataan lantaa. Hevosten vuosittain tuottama reilut 500 kuutiota lantaa päätyy lannoitteeksi ilman maksuja puolin tai toisin. Asia järjestyi yksinkertaisesti – kysymällä.

Lue lisää (PDF) >>

Puukuidun käyttö maanparannusaineena Repekkalan tilalla Valkealassa

Maakunta: Kymenlaakso
Julkaisija: Ilmase-hanke Luke

Kiinnostus puukuidun käyttöön lähti Repekkalan tilalla liikkeelle tarpeesta parantaa vähämultaisten hiesumaiden viljelyvarmuutta. Hyvissä kosteusoloissa maita oli helppo viljellä. Kuivina keväinä ne kuivuivat liikaa ja toisaalta liettyivät ja kuorettuivat pienestäkin sateesta. Myös märkinä syksyinä maat muuttuivat nopeasti vaaleaksi kuravelliksi, kertoo tilan isäntä Matti. – Kun puukuitua alkoi tulla markkinoille, oli kaikista hankalin lohko juuri sopivasti apilanurmella. Nollakuitua levitettiin kasvavaan nurmeen heinäkuussa 100 tn/ha ja nurmen annettiin kasvaa vielä reilun vuoden seuraavaan heinäkuuhun. Sen jälkeen nollakuitua on levitetty kasvussa oleviin apilanurmiin tavoitteena hyödyntää apilan sitoma typpi kuidun hajoamisessa, muistelee Matti puukuidun käytön aloitusta.

Lue lisää >>