side-area-logo

Elävä maa

Elävä maa ylläpitää kasvien kasvua. Maaperän eloperäinen aines mikrobien ja maaperäeläinten ravintoa, jotka omalta osaltaan vastaavat maan rakenteen ja ravinteiden kierron ylläpidosta.

Hiiliviljelyn ympäristövaikutukset – kirjallisuuskatsaus

Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan hiiliviljelyn uudistavan maatalouden tavoitteiden mukaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa vahvistetaan ekosysteemiä ja kasvatetaan maaperän hiilivarastoa ruoantuotannon ohessa. Lisätietoja:

Laidunnusopas: Hiiltä maksimaalisesti sitova laidunnus – löydä lohkojesi hiilensidontapotentiaali

Laidunnusta voi toteuttaa lukemattomin eri järjestelyin. Tuomas Mattilan ja Pyry Saarisen kirjoittamassa, Carbon Actionin puitteissa julkaistussa, Laidunnusoppaassa keskitytään järjestelyihin, joilla turvataan mahdollisimman pitkä kasvustojen lepoaika laidunjaksojen välillä. Pitkistä lepojaksoista on

Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin

Dosentti Jussi Heinonsalon toimittama, lähes 20:n asiantuntijan voimin kirjoitettu hiiliopas perehdyttää lukijan maaperän hiileen, sen varastoihin ja prosesseihin, mittaustapoihin sekä siihen, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää. Opas on

Biostimulantit kasvinviljelyssä

Biostimulanteilla voidaan hetkellisesti tehostaa kasvin puolustuskykyä, ravinteidenottoa, juuristonkasvua ja kasvupotentiaalia sekä auttaa kasvia selviämään ympäristön stressitilanteista (äärilämpötilat, kuivuus, märkyys, suolaisuus). Markkinoilla on sekä edullisia että erittäin kalliita tuotteita. Viljelijän kannattaa

Mikrobivalmisteet maanviljelyssä

Kaupallisten toimijoiden mikrobituotteet voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään käyttötarkoituksensa mukaan: kasvitautien torjuntaan, palkokasvien nystyröinnin edistämiseen sekä viljely-ympäristön yleisen mikrobimonimuotoisuuden tukemiseen tarkoitetut tuotteet. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/mikrobivalmisteet-maanviljelyssa-2019.pdf

Peltohavaintoja – aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Eräs lähestymistapa maan kasvukunnon määrittämiseen on tehdä monipuolisia havaintoja ja pyrkiä muodostamaan kokonaiskuva maaperän toiminnasta.

Voiko maan kasvukuntoa kehittää? Kokemuksia 8 koelohkolta neljältä vuodelta

Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksen pääkysymykseen ”voiko maan kasvukuntoa kehittää?” Tulosten perusteella kasvukunnon kehittäminen on mahdollista ja melko yksinkertaista useissa tapauksissa, mutta kaikkien kasvukunto-ongelmien korjaaminen ei ole välttämättä edes mahdollista.

Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin

Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu

ELOISA PELTO Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään

Eloisa peltomaa on kuohkea ja keveä, ja se vilisee eloperäistä ainesta hajottavia ja kasveille ravinteita vapauttavia pieneliöitä. Hyvärakenteisen pellon runsaslukuiset, pyöreät muruset pidättävät hyvin vettä, ja sen huokoinen rakenne mahdollistaa

JÄRKI-ISKU 15: Torjuntataito

Hyvässä maassa ja toimivassa ympäristössä päästään kunnon tuloksiin. Siinä voi kasvattaa laadukasta ruokaa kestävästi ja samalla pitää huolta maan kasvukunnosta niin että tulevaisuuskin on taattu. Haitat on torjuttava. Se on

Maan rakenne paremmaksi juurien avulla

Kasvien tuottamasta biomassasta puolet sijaitsee juurissa maan pinnan alla. Juurten päätehtävät ovat ankkuroida kasvi maahan ja ottaa maasta vettä ja ravinteita kasvia varten. Kasvaessaan ne samalla aikaansaavat paljon hyvää maan

Juuristotietopaketti : Juuret maan rakenteen parantajina

Juuret, samoin kuin lierot ja muut maaperäeläimet tekevät maahan reikiä, biohuokosia. Ne ovat pyöreitä ja suuria silmin nähtävissä aivan pienimpiä juurikanavia lukuun ottamatta. Juurikanavat ja lieronreiät muodostavat pitkiä, yhtenäisiä ja