Suomessa käytetty termi pellon tasaukselle on oikeastaan virheellinen, sillä oikeammin kyse on pellon kaltevuuden hallinnasta (land grading). Tavoitteena ei ole täysin tasainen pelto, vaan tilanne, jossa vesi ei keskity haitallisesti
Maaperän fysikaalisella viljavuudella tarkoitetaan maan soveltuvuutta kasvien ja mikrobien kasvuympäristöksi. Hyvärakenteisessa maassa vesi imeytyy nopeasti, mutta pidättyy riittävästi. Ylimääräinen vesi pääsee pellosta pois ja maa säilyy happipitoisena. Hyvässä maassa juurten
Peltomaa tiivistyy, kun sen kantokyky ylittyy. Savimailla maan kosteus ja koneiden paino aiheuttavat suuren riskin pellon tiivistymiselle. Isolla tilalla koneet ovat raskaita. Tehokkuudesta huolimatta kaikille lohkoille ei aina mennä optimioloissa.
Peltojen kasvukunto on tärkeä asia kannattavuuden kannalta. Näin on myös isolla Riuttaskorven luomumaidontuotantoon keskittyneellä tilalla Loimaalla. Tuotannon pitää olla tehokasta. Luomuviljelyssä maan kasvukunnon heikkoudet näkyvät usein satotasojen laskuna ja rikkaruohojen
Maan rakenne vaikuttaa juurten kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon sekä maan kosteuteen ja kaasujenvaihtoon. Maan rakennetta voidaan arvioida yksinkertaisesti tekemällä havaintoja lapiollisesta maata. Maan rakenne luokitellaan asteikolla 5–1, 5 =
Maan muokkauksella pyritään luomaan kasveille sopiva kasvualusta ja säätelemään maaperän toimintaa. Vaikutusta voidaan ajatella neljän osaalueen kautta: vesitalous, ilmatila, hajotus ja lajisto. Lisätietoja: https://luomu.fi/wp-content/uploads/sites/4/2019/11/muokkausjarjestelman-valinta-2019.pdf
Kyntöön liittyy yleisesti tunnistettuja haittoja. Suuri osa vetokoneen painosta on taka-akselin vakopyörällä, joka kulkee vaossa pohjamaan pinnassa, joten tiivistymisriski syvälle on suuri. Jos rengas luistaa, se hiertää pohjamaan huokosia umpeen.
Kasvien kasvua rajoittavien haitallisten tiivistymien poistamisessa syvä- ja voimakasjuuriset kasvit ovat ensisijaisia. Joskus tiivistymä voi kuitenkin olla niin voimakas, etteivät kasvien juuret pääse sen läpi. Tällöin tiivistymä on tarpeen rikkoa
Rikki on kasveille välttämätön pääravinne, jonka saatavuus on heikentynyt viime vuosikymmeninä rikkilaskeuman vähennyttyä. Rikki huuhtoutuu helposti maasta ja sitä poistuu sadon mukana, joten rikkipitoisuudet laskevat ellei niitä täydennetä. Rikkiä ylläpitolannoitukseen
Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja muuttaa maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä
