Viljelijä Ben Silfvast on käyttänyt aluskasveja sekä vehnän että härkäpavun viljelyssä siitä lähtien, kun ne tulivat mukaan ympäristötukiohjelmaan vuonna 2007. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BBCBDC157-41B6-4945-9501-3AC951956D00%7D/70419
Viherlannoituksen käyttö viljelykierrossa on yksi tapa paran-taa peltomaan laatua ja satoisuutta. Tieto satotuottojen vähene-misestä voi kuitenkin hillitä viljelijän innostusta perustamaan viherlannoitusnurmia. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B733FB7D6-F6C3-4961-A62F-63DF52B4192A%7D/70420
Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman eroosiolta suojaavaa kasvipeitettä ja typpeä huuhtoutuu valumavesien mukana. Yksipuolisessa viljanviljelyssä pellolle ei jätetä muuta kasvimateriaalia kuin oljet ja muut puintitähteet, jolloin maan eloperäinen aines
Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7EAB85FE-FD48-496A-B4AB-4B6EC41267E5%7D/72874
Havaintokokeessa seurattiin biohiilen vaikutusta seuraavan kasvukauden ohran satoon ja maan liukoisen typen pitoisuuteen. Keväällä 2011 lohkolle kylvettiin ohra suojaviljaksi apilanurmelle. Biohiili levitettiin vuonna 2010. Hiiltä saaneen lohkon sato oli huomattavasti
Havaintokokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen esikasviarvoa syysrukiille. Vuonna 2009 perustettu viherlannoitusnurmi lopetettiin syksyllä 2010 ja lohkolle kylvettiin syysruis. Kasvukaudella 2011 lohkolla kokeiltiin eri lannoitustasoja. Kokeessa seurattiin viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen
Havaintokokeessa seurataan yksipuolisessa viljelyssä olleen lohkon viljelykiertokokeilua. Osalle lohkoa perustettiin monivuotinen viherlannoitusnurmi kesällä 2010. Kokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta maan rakenteeseen, sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen eri
Havaintokokeessa seurataan viherlannoitusnurmen vaikutusta viljelykierrossa maan kasvukuntoon, sadon määrään ja laatuun. Havaintokokeessa seurataan myös viherlannoitusnurmen vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen nurmen lopettamisen jälkeen. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9CD53F24-4D1D-4E71-8930-A01EB16A4C85%7D/72873
Kokeessa kylvettiin ”muokkausretiisi” (Raphanus Sativus L.) kerääjäkasviksi kevätvehnän jälkeen. Retiisin tarkoituksena oli kerätä maasta typpeä, kuohkeuttaa maata ja suojata pintaa syksyn sateilta. Lohko jätettiin muokkaamatta syksyllä. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BCD23622F-EBBD-4295-B8A7-4A4044E4DFD9%7D/72879
Työn tarkoituksena oli selvittää, voidaanko maan puukuitulisäyksella ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä parantaa maan mururakenteen kestävyyttä, ja siten pienentää maan eroosioherkkyyttä. Puukuidun vaikutuksia tutkittiin RaHa-hankkeen havaintokokeisiin osallistuneiden viljelijöiden koelohkoilta kerätyistä pintamaanäytteistä. Mukana
