Perinnebiotoopit ovat lajirikkaudessaan vertaansa vailla. Ne ovat syntyneet pitkään jatkuneen laidunnuksen ja niiton seurauksena. Kun rehua ruvettiin viljelemään pelloilla, alkoi maisema ja siinä viihtynyt lajisto muuttua. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_8_Laidunnus.pdf

Suomalaisten peltojen ojituksesta on huolehdittava. Viljelijät hallitsevat peltojensa vesitaloutta. Se on järkevää, tuottoisaa ja ympäristöystävällistä. Ojitus kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Vaikka vesiongelma on globaali, tehdään ratkaisut paikallisesti. Veden hallinta on viljelyn

Hyvässä maassa perusasiat ovat kunnossa. Niihin viljelijä voi vaikuttaa. Ensinnäkin ojituksen on toimittava, maan happamuuden oltava suotuisa ja ravinteiden tasapainossa. Maan kasvukunto, ja siitä huolehtiminen, on viljelijän osaamisesta ja tekemisen

Luonnon eläimet, kasvit ja mikrobit toimivat monimuotoisena kokonaisuutena, missä myös viljellään ja tuotetaan ruokaa. Maatalous on avainasemassa, kun monimuotoisuudesta pidetään huolta. Järkevästi toimiva maatila tuottaa lisää hyvinvointia ihmisille, kasveille, ötököille,

Kierrätysmaatalouden tavoite on tehostaa kierrätystä maatilan sisällä, mutta myös tilojen välillä. Ravinteet siirtyvät lannasta tai lannoitteesta peltoon, sieltä kasviin ja pellolla kasvatetun rehun kautta takaisin eläintilalle. Tilojen yhteistyö tiivistäisi kierrätystä.

Ilmastonmuutoksen edetessä kasvukauden ulkopuilinen sääkausi tulee eniten muuttumaan.  Leutojen talvien lomaan saattaa tulla rankkoja pakkastalvia. Se on vähintään haasteellista ainakin syyskylvöisille lajeille. Lisätietoja: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_5_ilmastonmuutos-1.pdf

Eroosio vie Suomen pelloilta vuodessa keskimäärin 1340 miljoonaa kiloa maa-ainesta. Se on lähes 600 kiloa maata hehtaaria kohti. Maamassojen seassa kulkeutuu pelloilta pois valtavat määrät fosforia ja typpeä. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_4_kasvipeitteisyys.pdf

Suomessa on lähes 200 000 yli viiden aarin kokoista järveä ja niihin laskevia ojia, puroja ja jokia. Jokainen haluaa asua, elää ja hankkia toimeentulonsa puhtaiden vesien äärellä. Vastuullinen kansalainen tietää,