Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä vihannesten hyvän kasvun ja sadon laadun kannalta. Tähän raporttiin on koottu perustietoa pää-, sivu- ja hivenravinteiden merkityksestä vihannesviljelyssä. Lisäksi esitellään erilaisia lannoitusmenetelmiä, jotka ovat tulleet

Magnesium (Mg) on sivuravinne, joka on kasveille tärkeä mm. yhteytyksessä. Magnesiumin puute näkyy lehtivihreän vähäisyytenä ja lehtisuonien erottumisena vihreämpänä etenkin vanhoissa lehdissä, sillä kasvi siirtää magnesiumia vanhoista lehdistä uusiin lehtivihreän

Liettyvä maa-aines on altis kuorettumaan sekä lähtemään sadeveden mukana pois pellolta. Kaikkein hienojakoisin aines voi kulkeutua veden mukana syvemmälle maan kerroksiin, muodostaen kyntöanturaa vastaavan vettä läpäisemättömän kerroksen maan sisään. Lisätietoja:

Dosentti Jussi Heinonsalon toimittama, lähes 20:n asiantuntijan voimin kirjoitettu hiiliopas perehdyttää lukijan maaperän hiileen, sen varastoihin ja prosesseihin, mittaustapoihin sekä siihen, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää. Opas on

Viimeisimmän (2014–2020) maaseudun kehittämisohjelman ympäristötavoitteiksi on määritelty vesistöjen tilan ja maaperän kasvukunnon paraneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehostuminen. Näitä tavoitteita pyritään edistämään paitsi maaseudun kehittämisohjelmaan

UusiRaHa-hankkeen tavoitteena oli edistää hyvin virinnyttä kiinnostusta kerääjäkasvien käyttöön kolmiportaisella tiedonsaantimallilla. Kenttäkokeella, tilakokeilla ja käytännön kokeiluilla luotiin suora yhteys viljelijöihin tiedon ja kokemusten jakamiseksi kerääjäkasvien viljelymenetelmien soveltuvuudesta Uudenmaan tiloille. Kerääjäkasvien

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Jokioisissa tutkittiin vuosina 2017 ja 2018 yhteensä kuudessa kenttäkokeessa nestemäisen ammoniumsulfaatin (AMS) soveltuvuutta tankkiseoksiin viljoilla yleisesti käytettävien rikkakasvien torjunta-aineiden (herbisidien) kanssa. Kenttäkokeet toteutettiin osana Nesteravinne -hanketta (2017–2019), jonka

Tässä hankkeessa selvitettiin hulevesialueiden kasvillisuus- ja kasvualustakysymyksiä kolmesta näkökulmasta: 1. Kartoitettiin olemassa olevien, toimivien hulevesiratkaisujen kasvivalinnat ja niiden onnistuminen sekä ongelmakohdat. 2. Selvitettiin uusille hulevesialueille istutettavien luonnonkasvilajien menestyminen kaupunkien hulevesikohteissa

Återvunnen gödsel erbjuds och utvecklas för många användningsändamål, som gödsling, jordförbättring och kalkning. Återvunnen gödsel kan delas in i tre olika grupper: organiska gödselmedel, oorganis-ka gödselmedel, samt kalkningsmedel och organiska

Kasvulle haitallisten ylimääräisten vesien poisto on edellytys maan kasvukunnon kehittämiselle. Maan kuivatusta on tutkittu ja sovellettu käytäntöön Suomessa jo vuosisadan ajan. Siitä huolimatta useilla peltolohkoilla on kuivatusongelmia, mitkä ilmenevät veden